Lopen pässiasema jalostaa Hollannin huipputexeleitä vientiin
LOPPI (MT)
Hollannin texel-champion Rambo-pässi tovereineen odottelee tositoimiin pääsemistä Lopella Kanta-Hämeessa sijaitsevan pässiaseman suojissa.
Sperman keruu voidaan aloittaa vasta koko katraasta otettujen verinäytteiden tulosten valmistuttua. Ensimmäiset näytteet olivat puhtaat.
Tulokset vahvistavat eläinten olevan terveitä, kertoo pässiaseman omistajiin kuuluva tuotantopäällikkö Sanna Lehto. Pässiaseman perustaja ja pääomistaja on jalostusyhtiö HH Embryo Oy.
Hollannista tuotuun lammaskatraaseen kuuluu 20 valiopässiä ja 10 uuhta.
”Kaikki lampaat edustavat erittäin hyvää eläinainesta ja eri sukulinjoja. Suomeen saatiin 10 uutta texeleiden sukulinjaa”, kertoo pässiasemaprojektia koordinoinut markkinointijohtaja Mikko Ranta HH Embryosta.
Rambo on aseman ylpeys, joka on vakuutettu 10 000 euron arvosta.
Huippuihin kuuluvat myös kaksi mustankirjavaa, väriltään niin sanottua blue texel –pässiä.
Uuhet edustavat kahta erilaista tyyppiä: erityisen lihaksikas ja hieman kevytrakenteisempi. Parhailta uuhilta kerätään alkioita, loput siemennetään oman aseman pässeillä.
”Vaikka spermaa ei vielä ole kerätty, annoksia on jo myyty 550 annosta”, sanoo pässiasemaprojektia koordinoinut markkinointijohtaja Mikko Ranta HH Embryosta.
Pässin pakastettu siemenannos maksaa 80–120 euroa ja tuore 50–60 euroa.
Yhdestä hypystä saadaan 10–20 annosta, kun sonnilta kerätään 200 annosta.
”Pässin spermaa ei voi laimentaa yhtä paljon kuin sonnin, koska muuten uuhi ei tule tiineeksi”, Ranta selittää.
Lupaa uuhien alkionhuuhteluun ei ole vielä saatu, mutta Lehto ja Ranta ovat asian suhteen luottavaisia.
”Lampurit ovat jo niitä kyselleet.”
Huippualkio maksaa noin 800 euroa, keskihinta asettuu 500 ja 800 euron välille.
Ranta ja Lehto pahoittelevat sitä, että aseman luparuljanssin seurauksena spermankeruuta ei päästy alkamaan riittävän aikaisin uuhien poikimisia ajatellen. Tältä syksyltä sesonki on ohi.
Tänä syksynä asemalla ehditään kerätä spermaa vain texeleistä.
”Vuoden päästä pässiasema voi tarjota palveluitaan muillekin roduille, mutta yritämme tällekin kaudelle saada pässejä spermantuotantoon”, Ranta kertoo.
Lehto ja Ranta kuvailevat texeliä sosiaaliseksi ja helposti käsiteltäväksi roduksi.
Kesyt eläimet kerjäävät huomiota, pässit joskus turhankin rajusti.
”Niille ei koskaan pidä kääntää selkäänsä”, Lehto muistuttaa.
Joskus törmää harhaluuloon, että texel on jalostettu liian lihaksikkaaksi eikä siksi kykene liikkumaan kunnolla.
Lehto ja Ranta tyrmäävät väitteen ja kehottavat katselemaan aseman lampaita. Joukosta ei löydy yhtäkään, jonka liikkuminen vaikuttaisi tuottavan ongelmia.
Lampaat saavat laadukasta kuivaa heinää sekä jonkin verran väkirehua, jossa on kauraa, rypsiä ja kivennäisiä. Säilörehua ei anneta sen sisältämän listeriariskin takia.
Ainakin osa lampaista pääsee kesäksi laitumelle. Päänvaivaa aiheuttaa Lopen vahva ilveskanta, joten eläimet jouduttaneen ottamaan yöksi sisälle, Ranta pohtii.
Hollantilaisen lampurin ja suomalaisen jalostusyhtiö HH Embryo Oy:n yhteistyö texel-lampaiden jalostamikseksi on osaksi Suomen syrjäisen sijainnin ja hyvän eläintautitilanteen ansiota.
”Löysimme Hollannista kasvattaja Martin van Akenin, mikä johti lampaiden tuloon Suomeen”, Ranta kertoo. Van Aken omistaa 16 valkoista texel-pässiä.
Käytännössä pässiasema toimii niin, että hollantilaiset toimittavat huipputexeleitään Lopelle. Pässiasema myy keskitetysti lampaiden spermaa ja alkioita.
”Hollantilaiset tarvitsivat yhteiskumppania, koska lakimuutoksen takia omaa asemaa ei saanut enää käyttää”, Ranta kertoo.
”Lisäksi alkion siirrot ja uuhien hormonikäsittely katraan kiimojen samanaikaistamiseksi on Hollannissa kielletty mutta Suomessa sallittu.”
Eläinaineksen myyntiin keskittyvät organisaatiot ovat arkipäivää kansainvälisillä markkinoilla, Ranta muistuttaa.
”Koko maailma”, hän vastaa kysymykseen mikä on Lopen pässiaseman päämarkkina-alue.
Hollannin ja Belgian lisäksi huipputexeleistä ollaan kiinnostuneita muun muassa Isossa-Britanniassa ja Venäjällä.
Ranta toivoo, että kaikki lampurit kiinnostuisivat nykyistä hanakammin eläinaineksensa kaupallistamisesta.
Hän uskoo, että sikiävälle suomenlampaalle löytyisi kiinnostuneita ostajia ulkomailta, jos rodun puolesta käytäisiin maailmalla puhumassa.
Pässiasemaa varten HH Embryo osti pienen maatilan 14 kilometrin päästä varsinaisesta talouskeskuksesta, koska sonnit ja pässit eivät lain mukaan saa olla samalla asemalla.
Maatilan etuihin kuuluu, ettei sen lähellä ole muita lampaita tai nautoja.
Pihapiirissä sijaitsee omakotitalon lisäksi vanhoja tuotantorakennuksia.
Entinen perunapakkaamo on remontoitu pässeille. Uuhet ovat vanhassa navetassa, laboratorio sikalassa. Ladosta tehtiin karanteenirakennus.
”Texelit viihtyvät viileissä, mutta vedottomissa tiloissa. Ilma vaihtuu ja on raikasta, mikä muun muassa ehkäisee hengitystiesairauksia”, Lehto kertoo.
Asema on aidattu lain vaatimalla tavalla, jotta sorkka- ja kavioeläimet eivät pääse alueelle. Portit ja ovet ovat lukossa ja alueella on valvontakamerat.
MAIJA ALA-SIURUA
Kaikki lampaat edustavat
erittäin hyvää eläinainesta
ja eri sukulinjoja. Suomeen saatiin
kymmenen uutta texeleiden sukulinjaa.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
