Suomen viranomaiset saivat hyvät tulokset komission valvonnassa

Pinta-alavalvoja työssään. Kuvan valvoja tai valvonta ei liity juttuun. Kuva: Markku Vuorikari

Suomi on saanut hyviä tuloksia viimeaikaisissa komission tarkastuksissa, Maaseutuvirasto Mavi tiedottaa.

Vuonna 2015 komission tarkastajat kävivät läpi Suomessa pinta-alojen valvonnan sekä maaseutuohjelman viljelijätukiin ja EU-eläinpalkkioihin liittyvät viranomaistoiminnot.

Pinta-ala- ja EU-eläinpalkkiotarkastuksista Suomi selvisi ilman rahoitusoikaisua.

Sen sijaan maaseutuohjelman viljelijätukiin kohdistui pieni rahoitusoikaisu. Maaseutuohjelman viljelijätukia ovat muun muassa luonnonhaittakorvaus, ympäristökorvaus ja luomutuotannon korvaus.

Komissio tekee säännöllisesti tarkastuksia kaikkiin unionin jäsenmaihin valvoakseen, että viranomaiset toimivat EU:n asettamien vaatimusten mukaan. Tarkastuskohteita ovat muun muassa maksajavirastojen toiminta ja tukivalvonnat.

Jos tarkastajat havaitsevat jäsenmaan viranomaisten toiminnassa puutteita, komissio voi langettaa jäsenmaalle rahoitusoikaisun. Se tarkoittaa maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitettavien menojen sulkemista osittain EU-rahoituksen ulkopuolelle.

Käytännössä jäsenmaa määrätään palauttamaan osa EU:n rahoittamista tuista.

Rahoitusoikaisu voi olla kiinteämääräinen eli prosenttiperusteinen. Pahimmillaan se voi tarkoittaa kymmenien tai satojen miljoonien eurojen menetyksiä jäsenmaalle tuloutettaviin tukisummiin.

Olennaisen valvonnan puutteissa komission lähtökohtana on vähintään viiden prosentin rahoitusoikaisu.

Jos jäsenmaa ei korjaa tarkastuksissa esille nousseita toimeenpanon puutteita, rahoitusoikaisu-uhka jatkuu tuleville vuosille. Komissio voi myös korottaa rahoitusoikaisun määrää, jos havainto toistuu.

Komissiolla on lisäksi mahdollisuus keskeyttää jäsenmaalle tuloutettavia varoja, jos toimeenpanon puutteita ei korjata.

Kun komissio tekee havainnon toimeenpanoa koskevasta puutteesta, tulee jäsenvaltion pystyä osoittamaan toimineensa oikein.

Jos virhe on todellinen, jäsenmaa ei saa ryhtyä salailemaan muita vastaavia tapauksia. Päinvastoin, sen pitää tuoda esille kaikki vastaavat tapaukset, joita virheellinen menettely on voinut koskea. Muussa tapauksessa komissio voi soveltaa kiinteämääräistä oikaisua jo yksittäisenkin havainnon perusteella.

Vaikka Suomi selvisikin vuoden 2015 pinta-ala ja EU-eläinpalkkiotarkastuksissa ilman rahoitusoikaisua, komission valvojat havaitsivat niissäkin olennaisen valvonnan puutteita.

Pinta-alatarkastuksessa komissio totesi puutteita pinta-alojen määrittämisessä sähköisesti näytöltä, koska mittauksissa ei kaikissa tapauksissa ole vähennetty kaikkia tukikelvottomia aloja tai korjattu lohkon rajausta riittävällä tarkkuudella.

Komission tarkastaja mittasi uudelleen joitakin elykeskuksen valvonnassa hyväksymiä lohkoja GPS-laitteella. Näiden mittausten pinta-alaero oli 0,12 prosenttia kokonaisalasta.

Havaitut pinta-alaerot olivat yksittäisillä lohkoilla yhdestä aarista noin kymmeneen aariin.

EU-eläinpalkkiotarkastuksessa havainto koski kahden korvamerkittömän naudan hyväksymistä valvonnassa.

Komission havaintojen perusteella Suomelle olisi Mavin mukaan voinut pahimmillaan tulla peräti 48 miljoonan rahoitusoikaisu.

Maaseutuviraston tekemien tarkempien selvitysten myötä komissio saatiin vakuuttuneeksi siitä, että puutteet koskivat vain yksittäisiä valvottuja tiloja. Koska havaintojen aiheuttama riski maataloustukirahastolle oli kummassakin tarkastuksessa alle 50 000 euroa, ei rahoitusoikaisua sovellettu.

Myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisiin ympäristötukeen, luonnonhaittakorvaukseen ja eläinten hyvinvointitukeen kohdistuneessa tarkastuksessa komissio havaitsi olennaisen valvonnan puutteita.

Lähtökohtana komissio piti viiden prosentin rahoitusoikaisua, joka olisi vuotta kohden tarkoittanut noin viittä miljoonaa euroa.

Ympäristötuessa komission tarkastajat havaitsivat puutteita rinnakkaisviljelyä koskevissa hallinnollisissa valvonnoissa luomutiloilla. Lisäksi puutteita oli ympäristötuen asiakirjavaatimuksia koskevien puutteiden takautuvassa tarkastamisessa.

Eläinten hyvinvointituen havainnot koskivat laidunnustoimenpiteiden ja asiakirjavaatimuksia koskevien puutteiden takautuvaa tarkastamista.

Havaintoja ei pystytty kaikilta osin kiistämään, mutta tarkemmilla selvityksillä Mavi sai maaseuturahastolle aiheutuvat riskit rajattua ja laskettua. Tarkastuksesta aiheutui Suomelle 154 902,89 euron rahoitusoikaisu.

Mavin mukaan komission havaintojen perusteella Suomen valvontakäytäntöihin on syytä tehdä joitakin tarkennuksia.

Esimerkiksi elykeskuksen peltovalvonnoissa GPS-laitetta tulisi käyttää pinta-alan mittaamiseen silloin, kun lohkorajoissa on epäselvyyttä, ilmakuvalla on varjostumaa tai kun lohkon sisällä on tukikelvottomia aloja, jotka eivät näy ilmakuvassa.

Ympäristökorvauksessa on tarkastettava tukiehtojen mukaisten asiakirjojen olemassaolo myös aikaisemmilta vuosilta, jos ne eivät ole kunnossa valvontahetkellä, Mavi linjaa.