"Yhteistyötä kärhämöinnin sijaan"


Kauran keskisato oli Lehtosen tilalla tänä vuonna noin 4 000 kiloa hehtaarilta. 21 vuotta vanha puimuri palveli tänäkin vuonna hyvin. Kuva: Markku Pulkkinen

Mynämäen Kone- ja rakennuspalvelun omistaja Aarne Lehtonen (36) on pyörittänyt seitsemän vuotta maatalousurakointia sekä maansiirto- ja rakennuspalveluita tarjoavaa yritystään. Kilpailua alalla on riittämiin, mutta Lehtonen korostaa yhteistyön etuja.

"Maaseudun yrittäjät eivät ole toistensa kilpailijoita vaan enemmän yhteistyökumppaneita. Pääomavaltaisella alalla kenenkään ei kannata omistaa kaikkia koneita, vaan ostaa joskus palveluita alihankintana muilta yrittäjiltä."

"Ja kun löytää hyvän yhteistyökumppanin, kannattaa pitää siitä kiinni niin kauan, kun homma toimii. Aina ei kannata tuijottaa pelkkää hintaa."

Lehtonen seuraa tarkasti kiinteitä kustannuksiaan ja pitää ne mahdollisimman pieninä. Koneet hankitaan vain tarpeeseen ja mieluummin käytettyinä. Osakeyhtiö omistaa kolme isoa kaivuria, kaksi minikaivuria, kaksi pienkuormaajaa, yhden vaihtolavakuorma-auton ja monia koneisiin liitettäviä työkoneita. Lehtosen maatila puolestaan omistaa kaksi traktoria ja peltotyökoneet. Maatila vuokraa traktoreita osakeyhtiölle. Muitakin koneita vuokrataan ristiin.

"On eduksi, että koneyrittäjyyteen on oma yhtiönsä. Se pienentää taloudellista riskiä ja verojakin pystyy suunnittelemaan paremmin."

Mynämäen Kone- ja rakennuspalvelun tärkeimmät palvelut ovat tällä hetkellä talojen ja muiden rakennusten pohjien teko, viherrakentaminen, kaivuutyöt ja talvisin piha-alueiden kunnossapito. Viidennes 350 000–500 000 euron vuosiliikevaihdosta tulee maatalousurakoinnista.

Yrityksellä on kolme työntekijää ja työmaat löytyvät yleensä Raisio–Lokalahti–Vehmaa-akselilta, joskus harvoin kauempaakin.


 MTK-Varsinais-Suomen yrittäjävaliokuntaa johtava Lehtonen haluaa oikoa yrittäjyydestä vallalla olevia käsityksiä.

"Yrityksen kannattavuus ei synny siitä, että tekee paljon työtunteja. Yleensä vähiten töitä tekevät tienaavat eniten. Asioita kannattaa suunnitella ja laskea. Huonot bisnekset pitää lopettaa heti ja keskittyä kannattaviin."

Lehtosellekin on tullut vuosien varrella pari hutia. Maalauspalvelut loppuivat kahteen kosteaan kesään, kun homma ei edennyt. Purkupalvelut lopahtivat siihen, että kilpailevat firmat alkoivat käyttää romanialaista työvoimaa ja alan hinnat romahtivat.

Yhtenä avaimena kannattavaan liiketoimintaan hän pitää selkeää johtamista, jossa ei takerruta lillukanvarsiin.

"Yrittäjän ei kannata mikromanageerata kaikissa asioissa, vaan hoitaa suuret linjat. Työntekijätkin ovat tyytyväisempiä, kun saavat valtaa ja vastuuta."

Yrityksen kannattavuutta ja omaa tuntipalkkaansa Lehtonen pyrkii parantamaan valitsemalla asiakkaansa.

"Kaupanteko yritysten kanssa on helpompaa kuin kuluttajien kanssa. Yritysmaailmassa osataan ostaa palveluita, tiedetään hintataso eikä hinnan perustelemiseen kulu niin paljon aikaa. Yrittäjän on aina tiedettävä toimialansa markkinahinnat. Jos kymmenestä tarjouksesta saa viisi kotiin, liikutaan oikealla hintatasolla."

Vilkaspuheinen yrittäjä miettii parhaillaan paria uutta yritysideaa, joista hän ei vielä halua kertoa.

"Taloussuhdanne on nyt huipussaan. Parin vuoden päästä rakentaminen todennäköisesti hiipuu ja silloin pitää olla mietittynä uusia palveluita."

Energia- ja ympäristöalan insinöörin koulutus ja aikaisemmat palkkatyöt ulkomaan kaupassa ovat selvästi antaneet perspektiiviä yrittäjän ajatteluun. Uusia liikeideoita hän kehittelee muun muassa öisissä lumitöissä.


Noin 50 hehtaarin kasvinviljelytilansa kannattavuuteen Lehtonen on tyytyväinen. Avain maatilankin kannattavuuteen ovat pienet konekustannukset.

"Tämä 21 vuotta vanha Sampo toimii siinä missä uusi puimuri ja kunnossapitokulut ovat pienet. Kimppakuivuri naapurin kanssa on vuodelta 1987. Sekin toimii."

Hän painottaa, että maatalous on massojen logistiikkaa. Siksi pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka tuotteet ja tuotantopanokset saadaan kuljetettua edullisimmin paikasta toiseen.

"Ihmettelen, miksei maatiloilla ole enempää perävaunullisia kuorma-autoja. Traktorin peräkärry maksaa 20 000 euroa, mutta kun siihen laitetaan moottori eteen, on hinta enää 
6 000 euroa. Auton voi pitää rekisterissä vaikka vain kolme kuukautta vuodessa eli silloin kun sitä tarvitaan, Lehtonen herättelee."

Mies on selvästi suunnitellut myös itsensä liikuttamisen logistiikan tehokkaaksi, sillä hän haluaa ja ehtii viettää aikaansa myös perheen vuoden vanhan pojan kanssa.