MTK: Elintarvikeyrityksen koko otettava huomioon, jos valvonnasta aletaan periä vuosimaksua
Vuosimaksuun siirtyminen ei kohtele kaikkia yrityksiä tasapuolisesti, MTK epäilee. Luomuyrittäjä puolestaan ehdottaa, että kaikilta perittäisiin matala vuosimaksu mutta sen päälle tuleva suoriteperusteinen veloitus ei koskisi pienimpiä yrityksiä.
"Paras vaihtoehto olisi, ettei olisi mitään maksuja. Me maksamme veroja ja työllistämme ihmisiä", luomulihantuottaja Juha Tenho sanoo. Kuva: Markku VuorikariEhdotus uudeksi elintarvikelaiksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Teksti pitää sisällään muun muassa ehdotuksen, että elintarvikeyrityksiltä perittäisiin valvonnoista vuosimaksu suoriteperusteisen summan sijaan.
Yrityksen koko ja liikevaihto pitäisi MTK:n mukaan ottaa maksuissa huomioon. Riskiperusteisuuden korostaminen ei välttämättä kohtele toimijoita yhdenvertaisesti.
"Vuosimaksu ei kohtele kaikkia yrittäjiä tasapuolisesti. Osa hyötyy, mutta osa ei", MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi sanoo.
"Pelkona on, että maksut nousevat kohtuuttomiksi suhteessa yrityksen kokoon ja liikevaihtoon."
Maksuperusteen vaihdos voi nostaa erityisesti pienten eläimistä saatavaa raaka-ainetta käyttävien elintarviketoimijoiden, jalostusta tekevien tilojen sekä kalastajien tekemän pienimuotoisen jalostustoiminnan kustannuksia.
Vuosimaksun suuruus määräytyisi sen mukaan, mihin riskiluokkaan valvottava kohde kuuluu. Luokka puolestaan riippuu muun muassa tuotanto-olosuhteista.
Raa’at eläinperäiset elintarvikkeet sisältävät kypsytettyjä tuotteita enemmän mikrobeja ja pakkaamattomat elintarvikkeet likaantuvat pakattuja helpommin.
Riskiluokkia on lakiesityksessä kymmenen.
Ehdotuksen mukaan esimerkiksi pienen riskiluokkaan yksi kuuluvan lihalaitoksen vuosimaksu olisi 500 euroa.
Riskiluokkaan kuusi kuuluva liha-, maito- ja kala-alan laitos pulittaisi vuodessa 2 800 euroa.
Nyt esimerkiksi kala-, liha- ja maitoalan laitosten tarkastusmaksut ovat vuodessa noin 300–500 euroa käynniltä. Laitoksesta riippuen ne on tarkastettu 2–10 kertaa vuodessa, joten kustannukset ovat vaihdelleet 700 eurosta 5 000 euroon.
Toistaiseksi MTK:lla ei ole tarkkaa tietoa, millaisista valvontamaksusummista erilaisten yritysten kohdalla on kyse.
Parhaillaan järjestössä on työn alla yrittäjille kysely, jolla tietoa kerätään, Syväniemi kertoo.
Myös muut kuin kyselyn saajat voivat ottaa yhteyttä MTK:hon ja kertoa kantansa valvontamaksuun tai mihin tahansa muuhun lakiesityksen sisältöön.
Syväniemi uskoo, että lakiesityksen sisältöön voi vielä vaikuttaa. Eduskunta aloittaa sen käsittelyn syksyllä. "MTK:lla on hyvät ja toimivat suhteet lainsäätäjiin."
Vaikka korjattavaa ja hiottavaa vielä löytyy, Syväniemi sanoo elintarvikelain muutoksen olevan iso, hieno ja perusteellinen uudistus, joka sisältää paljon hyvää.
"Uusi laki helpottaa aidosti byrokratiaa yrittäjän arjessa."
Tekeillä oleva elintarvikelaki kulkee käsi kädessä maakuntauudistuksen kanssa, jonka on määrä astua voimaan näillä näkymin tammikuun alussa vuonna 2021.
Uudistuksen myötä muun muassa elintarvikevalvonta siirtyy kunnilta maakunnille.
Muutokset elintarvikevalvontamaksuihin eivät pienen maaseutuyrittäjän korviin kuulosta kovin hyviltä.
"Kiinteät vuosimaksut ovat varmaankin nykyaikaa, mutta ensimmäinen ajatus on, että pienelle yrittäjälle huono ratkaisu. Tuskin maksuja mitoitetaan pienimmän mukaan", luomutuottaja Juha Tenho Ulvilasta sanoo.
"Paras vaihtoehto olisi, ettei olisi mitään maksuja. Me kuitenkin maksamme veroja ja työllistämme ihmisiä",
Tenho muistelee, että jossain EU-maassa yrityksille koituva vuosimaksu on erittäin pieni ja sen päälle tulee suoriteperusteinen veloitus. Kaikkein pienimmiltä yrityksiltä peritään vain vuosimaksu.
"Tämä voisi olla kompromissi. Yhteiskunta tulisi pieniä vastaan.
Satakuntalainen Tenhon luomutila tuottaa luomulampaan ja -naudan lihaa. Tilalla on oma teurastamo ja myymälä. Lisäksi tila on mukana Reko-ringissä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
