Toinen robotti kaksinkertaistaa karjamäärän Pietiläisten navetassa
Keski-Suomessa maatilojen ominaispiirteenä ovat suhteellisen pienet peltopinta-alat, mutta vastaavasti mittavat metsähehtaarit.
Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen pyörittävät kehittyvää maitotilaa Hankasalmella.Keski-Suomen itälaidalla sijaitseva Hankasalmi on maakunnan pirteimpiä maitopitäjiä.
Hankasalmen Venekoskella lypsykarjatilaa pitävien Tuomas ja Ida-Maria Pietiläisen yhden lypsyrobotin pihatto valmistui 2012.
”Meillä on nyt noin 65 lypsävää lehmää. Nuorkarja mukaan lukien eläimiä on yhteensä 110”, Ida-Maria Pietiläinen kertoo.
Suunnitelmissa on kahden vuoden sisällä tuoda navettaan toinen robotti ja samalla kaksinkertaistaa eläinmäärä.
Viisi vuotta sitten valmistunut robotti oli Hankasalmella ensimmäinen laatuaan.
Sittemmin lypsyrobotteja on ilmaantunut kuntaan kaksi lisää. Ne ovat Ida-Marian vanhempien kotitilalla.
”Uskon, että pitkässä juoksussa laajentaminen kannattaa ja navetan nykyinen koko olisi liian pieni”, Tuomas Pietiläinen pohtii.
Maito tuotetaan Keski-Suomessa edelleen pääasiassa pienissä parsinavetoissa.
Isäntä toivoo, että maatalousyrittäjiltä löytyisi rohkeutta tuotannon kehittämiseen.
”Aika moni tuottaja on jo varsin iäkäs ja jää pian eläkkeelle. Tiloille pitäisi löytyä jatkajia. Toisaalta tiloja pitäisi jatkuvasti kehittää, vaikka taloustilanne on tiukka.”
Pietiläisten tilalla painetaan kuitenkin jarrun sijaan kaasua.
”Paahdamme täyttä vauhtia eteenpäin. Laajennamme, investoimme ja kehitämme tuotantoa jatkuvasti”, Tuomas Pietiläinen summaa.
”Olemme molemmat innostuneita maataloudesta ja uskomme alaan”, Ida-Maria Pietiläinen jatkaa.
Pietiläisillä on viljelyksessä 140 hehtaaria, josta suurin osa on vuokrapeltoa. Lisäksi on, keskisuomalaiseen tapaan, runsaasti metsää.
Vajaat 80 metsähehtaaria tuovat tilalle sivutuloja. ”Metsä on tukielinkeino, mutta yksin sillä ei eläisi.”
Maatalous Keski-Suomessa muistuttaa Suomea pienoiskoossa.
”On vahvaa kasvinviljelyaluetta sekä myös kotieläintuotantoon erikoistunutta aluetta”, MTK-Keski-Suomen toiminnanjohtaja Anja Kettunen toteaa.
Pohjoinen Keski-Suomi on vanhastaan vahvaa seutua kotieläintuotannossa.
Maidontuotanto lisääntyy Pihtiputaalla ja toisaalta maakunnan itälaidalla Hankasalmella.
”Kinnulassa naudanlihantuotanto on vahvistunut. Kannonkoskella se on ollut perinteisesti vahva sektori”, Kettunen sanoo.
Saarijärvi ja Viitasaari ovat vanhoja maatalouden mahtipitäjiä, joissa investointihalukkuus on laskenut.
Monissa Keski-Suomen kunnissa maatalous hiipuu ja metsäpuoli vahvistuu.
”Tukipolitiikka on suosinut teollisuuspaikkakunnilla harjoitettavaa sivutoimista nurmiviljelyjä. Äänekoski ja Jämsä ovat esimerkkejä siitä”, järjestöagronomi Pertti Ruuska sanoo.
Maakunnan keskuskaupungiksi Jyväskylä on hyvin maaseutumainen aivan keskustaa lukuun ottamatta.
Laukaa on perinteinen vahva maatalouspitäjä, josta on tullut entistä voimakkaammin keskuskaupungin läheistä maaseutua.
Sivutoiminen maanviljely on Laukaassa lisääntynyt ja kotieläintuotanto vähentynyt.
Vastaava kehitys liippaa Uuraista ja Muuramea.
Keski-Suomessa maatilojen ominaispiirteenä ovat suhteellisen pienet peltopinta-alat, mutta vastaavasti mittavat metsähehtaarit.
”Maatalouden kriisistä on selvitty suhteellisen hyvin, kun metsä on tuonut turvaa. Maataloudessa ei Keski-Suomessa ole otettu keskimäärin ylettömiä riskejä, kun metsäpuoli on ollut ennestään vahva”, Kettunen toteaa.
”Erikoiskasvintuotantoon ei juuri ole intoa täällä”, Ruuska sanoo.
”Mansikanviljely on hiipunut vähiin. Nurmiala lisääntyy, eikä oikein tiedetä, mitä pellolle tapahtuu”, Ruuska pohtii.
Maidontuotanto ei ole romahtanut, vaan on edelleen noin 110 miljoonaa litraa vuodessa.
Maito- ja nautasektori ovat selkeästi vahvimmat tuotantosuunnat eläinpuolella.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
