Jäsenyysaika ollut jatkuvaa uudistusta
Maatalouspolitiikan uudistuksia on tullut Suomen EU-jäsenyyden aikana tiuhaan tahtiin. Kun yksi valmistuu, seuraavan valmistelu aloitetaan lähes heti.
Politiikkaa on pakko uudistaa 6–7 vuoden välein, koska maailma muuttuu nopeasti ja markkinat elävät, professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta toteaa.
Seuraavasta uudistuksesta aloitetaan keskustelut jo nyt, vaikka tänä vuonna toimeen pantavan uudistuksen teknisistä kohdista neuvotellaan edelleen.
Nyt käyttöön otettavan uudistuksen päätöksenteossa oli ensimmäistä kertaa mukana EU:n parlamentti komission ja ministerineuvoston lisäksi.
Niemi toteaa parlamentin olleen maatalousmyönteinen, mikä voi tulevaisuudessakin tarkoittaa, että parlamentti pehmentää komission ehdotuksia.
Se, miten EU:n taloustilanne kehittyy, vaikuttaa seuraaviin uudistuksiin ja voi tuoda painetta koviin ratkaisuihin.
Aina ennen uudistusta tavoitteeksi on asetettu järjestelmän yksinkertaistaminen. Joka kerta on kuitenkin käynyt päinvastoin.
Niemi sanoo yksinkertaistamisen olevan lähes mahdotonta, kun jäsenmaille sovitaan erilaisia vaihtoehtoja ja poikkeuksia.
Niemi muistuttaa, että viljelijöiden talouteen tukimuutoksia suurempi merkitys on maataloustuotteiden ja panosmarkkinoiden heilunnalla.
”Markkinoiden ennustaminen on kaiken lisäksi vaikeaa.”
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
