Naisten osuus unionin viljelijöistä pysynyt pienenä – Kaikissa EU-maissa naisilla ei ole oikeutta sosiaaliturvaan

Iris Bouwers on EU:n nuorten tuottajien järjestön Cejan äänenkannattaja ja perunanviljelijä. Hän omistaa perheensä kanssa sikatilan Alankomaiden Zuidwoldessa. Hän haluaa näyttää ­esimerkkiä nuorille naisille, jotka harkitsevat uraa maataloudessa. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Alle kolmasosaa EU:n maatiloista hallinnoi nainen.

Tilastoissa on kuitenkin merkittäviä eroja EU:n jäsenmaiden välillä: Alankomaissa naiset johtavat vain viittä prosenttia tiloista ja Liettuassa 47:ää prosenttia. Suomi sijoittuu EU:n Tilastokeskuksen mukaan häntäpäähän, meillä vain reilulla 10 prosentilla tiloista pääomistaja oli nainen vuonna 2016.

Suurimmat maatalouden tasa-arvo-ongelmat ovat peräisin EU:n tilojen omistusrakenteesta. Koska naiset eivät useissa EU-maissa virallisesti omista tilaa, monella naistuottajalla ei ole oikeutta sosiaaliturvaan.

”Naisten rooli maataloudessa on edelleen epätasa-arvoinen. On merkittävää resurssien tuhlaamista, ettei naisilla ole samoja oikeuksia kuin miehillä”, Maailman viljelijäjärjestön WFO:n naisten komitean puheenjohtaja ja EU:n tuottajien Copa-Cogecan naisverkoston jäsen Kati Partanen sanoo.

”Maataloudessa tarvitaan uusia yrittäjiä. Jos naisia ei voida harkita tilojen jatkajiksi, puolet potentiaalista jää hyödyntämättä.”

Partasen naiset tuovat maatalouteen lisäarvoa.

”Maaseutuyrittäjyys monipuolistuu ja naiset tuovat tiloille pehmeitä arvoja mukaan. Korvaani särähtää, kun naisista puhutaan toisinaan EU:ssa avustavina puolisoina, vaikka he ovat tasaveroisia yrittäjiä.”

Nuoria naisia on EU:n tiloilla todella vähän.

Alle 35-vuotiaat naiset johtavat viittä prosenttia EU:n maatiloista. Joka kymmenes omistaja, miehet ja naiset mukaan luettuina, on alle 40-vuotias.

Tuleva EU:n maatalouspolitiikan cap-uudistus vuosille 2021–2027 on luvannut puuttua nuorten viljelijöiden asemaan. Naisia se ei kuitenkaan ota lukuun.

EU:n maatalouskomissaarin Phil Hoganin mukaan jäsenmaat pystyvät jatkossa itse vaikuttamaan muutokseen.

”Jäsenvaltioilla on jatkossa enemmän joustavuutta päättää omista maataloustoimistaan. Myös naisten roolia voidaan parantaa jäsenmaiden kansallisia suunnitelmia tehtäessä”, komissaari kommentoi.

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta ja naisten komitea ovat hyväksyneet mietinnön, jossa vaaditaan naisten aseman parantamista EU:n maataloudessa. Naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen auttaisi purkamaan rakenteellisia ennakkoluuloja.

Partasen mukaan asiaan voidaan puuttua parhaiten asennemuutoksella.

”Emme saa siirtää kulttuurissa eteenpäin ajatusta, ettei nainen pysty maataloudessa samaan kuin mies.”

Myös lainsäädännön on tuettava rakennemuutosta. Naisten epätasa-arvoinen asema täytyisikin tuoda esiin myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa.

”Samanlaista tukea kuin nuorille viljelijöille ei ole tarpeen luoda. Sukupuolen tuomat erot pitäisi kuitenkin mainita lakiteksteissä”, Partanen sanoo.

Vaikka EU:n tilastot osoittavat muuta, Partasen mukaan Suomen maataloudessa tasa-arvo on unionin kärkeä. Suomessa moni tila omistetaan yhdessä puolison kanssa, mikä voi aiheuttaa tilastoharhaa.

”Heti Tanskasta alaspäin erot asenteissa alkavat näkyä.”

Monissa kehitysmaissa naiset tekevät enemmän palkatonta maataloustyötä kuin miehet. Vaikka naiset tekevät määrällisesti yhtä paljon töitä kuin miehet, he ovat silti taloudellisesti riippuvaisia miehistä, YK:n tasa-arvojärjestö UN Women kertoo.

Lisäksi naiset saavat keskimäärin alemman hinnan myymistään sadoistaan eikä naisilla ei ole maataloudessa yhtäläisiä mahdollisuuksia saada lainaa. Maaseudun naisten tukeminen onkin YK:n mukaan edellytys köyhyyden ja ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.