Talvi on hyvä aika salaojitukseen – siitä huolimatta salaojakoneita näkee lumisilla ja routaisilla pelloilla harvoin

Hyvin sujuu, toteavat Lahisten kartanon salaojatyömaalla (vasemmalta) urakoitsija Tapio Kaunisto, Lahisten kartanon isäntä, viljelijä Björn von Konow ja työmaan suunnittelutyötä johtanut Janne Pulkka KVVK Tutkimus Oy:stä. Kuva: Jarno Mela

Lumisilla pelloilla työskentelevät salaojakoneet ovat varmasti yllättäneet monet ohikulkijat viime viikkoina Valkeakosken Päivölässä. Se ei ole ihme, sillä peltoja salaojitetaan talvisin äärimmäisen vähän.

Niin vähän, että sekä pitkän linjan salaojaurakoitsijalle punkalaitumelaiselle Tapio Kaunistolle että salaojasuunnitelua pitkään tehneelle ja johtaneelle Janne Pulkalle kyseessä on ensimmäinen uralle osunut talvisalaojituskohde.

Haastattelun tekohetkellä viime viikon torstaina lunta oli pellolla hyvinkin parikymmentä senttiä. Kevättalvinen lumikerros oli painunut niin tiukkaan, että se kantoi hyvin ihmisen painon.

"Routaa on nyt 5–10 senttiä riippuen siitä, onko maata tallattu vai ei", Kaunisto kertoo.

Lapion kanssa luminen ja routainen työmaa olisi ylitsepääsemätön, mutta salaojakoneille se ei ole juuri sen kummempi homma kuin sulakaan maa, Kaunisto kertoo. Edes polttoainetta ei talvityömaalla kulu sanottavasti enempää kuin kesätyömaalla.

Vain yksi asia on talvella ratkaistava toisin kuin kesällä. Soraa ei kannata talvella tuoda työmaalle juuri yhden päivän tarvetta enempää, koska se jäätyy. Jäätynyt sora taas ei juokse sorastusvaunun eli Sora-maran lavalta kuljettimelle ja kaivantoon, Kaunisto kertoo.

"Salaojituksen kannalta ihannekeli olisi pari pakkasastetta ja auringonpaiste. Aurinko lämmittää sorastusvaunun kyljet ja pitää soran sulana."

Kuvaushetkellä pellolla oli ihmisen kantava parinkymmenen sentin hanki ja vähintään viiden sentin routa. Kuva: Jarno Mela

Yhteensä 38 hehtaarin työmaa sijaitsee neljällä eri peltolohkolla. Peltojen nykyinen omistaja, Lahisten kartanon viljelijä Björn von Konow osti aiemmin Päivölän maaseutuopistolle kuuluneet pellot muutama vuosi sitten.

Miksi pellot päätettiin ojittaa talvella eikä kesällä?

"Miksi ei", esittää von Konow vastakysymyksen. Hänen mukaansa Lahisten kartanon peltoja on ennenkin ojitettu juuri talvella roudan aikaan. Päivölän peltojen kaltaisilla eloperäisillä mailla se on huomattavasti järkevämpi ratkaisu kuin sulan maan aikana.

"Osa maista on niin pehmeitä, ettei niille olisi raskailla koneilla kesällä mitään asiaa. Koneet vain rikkoisivat maan rakenteen."

Itse asiassa toiveissa onkin, ettei kevät tule nyt työmaan näkökulmasta liian nopeasti, von Konow lisää. Haastattelupäivänä pakkasta oli vielä useampi aste, mutta säätiedotus kertoi käänteen lämpimämpään olevan edessä.

Salaojaurakoitsija Tapio Kaunisto (edessä) ja suunnittelupäällikkö Janne Pulkka KVVY Tutkimus Oy:stä tarkastavat työn etenemistä talviojitustyömaalla. Ensimmäiset imuojat ovat valmiina ja yhdistettynä kokoojaojaan. Kuva: Jarno Mela

Salaojakoneet tulivat työmaalle noin kuukausi sitten helmikuun lopulla. Kauniston etukäteisarvioihin verrattuna työ on hieman jäljessä aikataulusta.

Taukoja työssä ei ole kuitenkaan liiemmälti tarvinnut pitää. Työ on ollut pysähdyksissä vain kolme päivää. Tällöin syynä olivat kovat pakkaset.

Vaikka varsinaisessa salaojituksessa fyysisen työn tekevät koneet, työmaalla tarvitaan ihmistyötäkin. Ennen salaojitusta pelloille pitää pystyttää satoja merkkipaaluja, joiden mukaan ojitus saadaan tehtyä laaditun suunnitelman mukaisesti.

"Lumi tietysti hankaloittaa työtä osaltaan, mutta tällä työmaalla tilaajan puolelta oli tarjolla apuvoimaa paalujen pystytykseen. Sitä paitsi tammikuussa lunta oli vielä varsin vähän", KVVY Tutkimus Oy:n suunnittelujohtaja Pulkka toteaa.

Suunnitelman laatinut Etelä-Suomen salaojakeskus siirtyi viime lokakuussa osaksi Kokemäenjoen Vesiensuojeluyhdistys ry:n omistamaa KVVY Tutkimus Oy:tä.

Päivölän työmaa on Janne Pulkan uralla ensimmäinen talviojituskohde. Björn von Konowin mailla on ennenkin tehty talvella. Kuva: Jarno Mela

Paitsi peltojen kantavuus, talviojituksessa on von Konowin mukaan toinenkin merkittävä etu kasvukaudella tehtävään salaojitukseen verrattuna: kun työ tehdään talvella, viljelyyn ei tule katkoksia.

Jo parin kuukauden päästä pellolla, jolla nyt työskentelevät salaojakoneet, pitäisi kasvaa nurmea. Todennäköisesti pellot ovat ensi kesänä laitumena.

Lahisten kartanon päätuotantosuunta on emolehmätuotanto ja tila on luomutuotannossa. Monisatapäisen pihvikarjan ruokinta ja laidunnus vaatii runsaan peltoalan, joten von Konow pitää tärkeänä pitää pellot viljelyssä.

Keskeytyksetön viljely edellyttää, että pellot ovat kunnossa, isäntä korostaa. "Vesitalous on kaikkein tärkein. Vain kun se on kunnossa, peltoja voidaan viljellä ja ne tuottavat hyvän sadon."

Entiset Päivölän maaseutuoppilaitoksen pellot on salaojitettu 1940-luvulla. Silloiset salaojat ovat kuitenkin tulleet elinkaarensa päähän, joten pellot on ollut tarpeen uusintaojittaa, von Konow kertoo.

Suunnittelijan näkökulmasta sillä ei ole eroa, tehdäänkö suunnitelma kesällä vai talvella ojitettavaan kohteeseen, Pulkka kertoo. Samalla tavalla työssä otetaan huomioon maaston muodot, tilan tuotantosuunta ja viljelykäytännöt.

Entä kuinka vaikeaa on saada urakoitsijaa salaojatyömaalle talvella? Ainakaan von Konowin mukaan ei lainkaan vaikeaa.

"Kiinnostuneita oli huomattava määrä. Niistä urakoitsijoista vain yksi ei olisi pystynyt ottamaan työmaata hoitaakseen, jolta tarjousta pyysin."