Suomalaisen tärkkelyksen hiilijalanjälkeä on leikattu reippaasti, ja vielä pystytään parantamaan

Kotimaiselle tärkkelykselle on nyt laskettu hiilijalanjälki. Kuva: Jukka Pasonen

Mikä yhdistää perunajauhopakettia kaupan hyllyllä ja kopiopaperin kiiltävää pintaa? Molemmista löytyy kotimaan pelloissa kasvanutta tärkkelystä.

Tärkkelys on oikea monikäyttötuote. Sellaisenaan sitä käytetään kotoisen leivonnan ja ruuanlaiton lisäksi elintarviketeollisuudessa parantamaan tuotteiden ominaisuuksia.

Pitemmälle jalostetun eli modifioidun tärkkelyksen pääkäyttökohteet löytyvät paperi- ja pakkausteollisuudesta. Metsäteollisuus onkin suomalaisen tärkkelyksen suurin käyttäjä.

Nyt kotimaiselle tärkkelykselle on laskettu hiilijalanjälki. Tavoitteena oli selvittää, miten pitkälle ala on päässyt ympäristövaikutustensa pienentämisessä ja mitä vielä voidaan tehdä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvitys kattoi peruna- ja ohratärkkelyksen elinkaaren viljelystä lopputuotteisiin.

Tuloksena oli, että tärkkelyksen hiilijalanjälki vaihtelee 500 grammasta 1 500 grammaan tuotekiloa kohti, tutkija Frans Silvenius Lukesta kertoo.

Lukemat vastaavat hänen mukaansa hyvin tyypillisten kasviperäisten biotuotteiden tasoa. Samansuuruisia lukemia on tärkkelykselle saatu myös muualla Euroopassa tehdyissä selvityksissä.

Paperin ja kartongin valmistuksessa tärkkelyksen vaihtoehtona ovat uusiutumattomista raaka-aineista tehdyt valmisteet kuten lateksi. Niiden hiilijalanjälki on huomattavasti tärkkelyspohjaisia valmisteita suurempi.

Edellisen kerran Luke mittasi tärkkelystuotteiden hiilijalanjälkeä 2008. Sen jälkeen niin sanotun natiivitärkkelyksen eli muokkaamattoman tärkkelyksen hiilijalanjälki on laskenut peräti 31 prosenttia. Modifioitujen tärkkelysten lukema on laskenut 8,5–18 prosenttia.

Noin puolet tärkkelystuotteiden ilmastovaikutuksista syntyy ohran ja perunan viljelystä. Viljelyn aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin vähentyneet melkoisesti, kun lannoitteiden valmistuksen päästöt ovat pienentyneet.

Perunan ilmastovaikutus on ohraa pienempi, koska sen tärkkelyssato hehtaaria kohti on ohraa suurempi eikä perunaa tarvitse kalkita yhtä paljon. Perunaa ei myöskään juurikaan tuoteta turvemailla.

Viljelyn hiilijalanjälkeä voidaan leikata edelleen esimerkiksi satotason nostolla, parantamalla maan kasvukuntoa ja ympärivuotisen kasvipeitteisyyden avulla, raportin julkistustilaisuuden keskustelussa todettiin.

Pellolta lähdön jälkeen tärkkelyksen hiilijalanjäljen kehittyminen riippuu siitä, miten ja kuinka pitkälle sitä jalostetaan.

Natiivitärkkelyksen eli vähiten muokatun tärkkelyksen ilmastovaikutus on pienin.

Tärkkelystä eteenpäin jalostavalla Chemigate Oy:llä on sekä kuiva- että märkälinja. Kuivamodifioitujen tuotteiden hiilijalanjälki on märkälinjaa pienempi, mutta märkämodifioituja tuotteita pystytään käyttämään monipuolisemmin.

Teollisuus voi pienentää hiilijalanjälkeään kehittämällä prosessejaan ja hyödyntämällä entistä enemmän uusiutuvaa energiaa.

Tutkimus on tärkkelysalan yritysten teettämä. Siinä olivat mukana Altian, Finnamylin, Evijärven Perunan ja Chemigaten tuotteet.