Rokote keventäisi märehtijöiden syntitaakkaa

Uudessa-Seelannissa laiduntaa kymmeniä miljoonia lampaita ja lehmiä, joiden metaanipäästöt kiinnostavat tutkijoita. Kuva on maan Eteläsaarelta. Kuva: Terhi Torikka

Uusi-Seelanti tuottaa elintarvikkeita kymmenkertaisen määrän maan omaan tarpeeseen nähden. Pääasiassa vientiin menevä tuotanto painottuu etenkin maitoon ja punaiseen lihaan, siis märehtijöihin, jotka tuottavat kasvihuonekaasua metaania.

Maassa etsitään aktiivisesti tapoja vähentää lehmien ja lampaiden kasvihuonepäästöjä.

Vaihtoehtoja on useita ja parhaisiin tuloksiin päästäisiin niiden yhteisvaikutuksella, Rick Pridmore kertoo. Hän on Uuden-Seelannin maidontuottajajärjestön strategia- ja investointijohtaja kestävän kehityksen alalla.

Pridmore arvioi, että edullisin tapa päästöjen vähentämiseen olisi rokote, jota Uudessa-Seelannissa parhaillaan kehitetään. Se toisi markkinoille tullessaan nopeasti tuloksia muttei juuri lisäisi tilojen työvoimakuluja.

Rokotteen avulla eläin saataisiin tuottamaan syljessään ainetta, joka ruuan mukana pötsiin kulkeutuessaan sitoisi sen mikrobien tuottamaa metaania. Päästöt vähenisivät noin 30 prosenttia.

"Tämä olisi maailmanlaajuinen ratkaisu, koska metanogeenit ovat hyvin samanlaisia kaikkialla."

Pridmoren mukaan rokote tullee markkinoille vuoden 2020 tienoilla, mikäli sen teho saadaan pian varmistettua. Sitä ennen, ja myös yhtä aikaa rokotteen kanssa, päästöjä pyritään vähentämään alan hyvillä käytännöillä ja ruokinnan muutoksilla.

Lue koko juttu keskiviikon Maaseudun Tulevaisuudesta