Investointituki kannusti: Salaojitusten määrä hienoisesti noussut
Uusia ojituksia tehdään vuodessa noin 8 000 peltohehtaarilla.
Salaojitus on kertainvestointina kallis, mutta maan parantunut rakenne vähentää lannoituskustannuksia, Kalle Oivanen laskee. Hannu Salo vetää salaojaputkea esiin.Salaojitusten määrä on ollut viime vuonna kasvamaan päin. Syynä on todennäköisesti investointitukeen vuonna 2015 tehty korotus, kertoo Salaojayhdistyksen toiminnanjohtaja Helena Äijö.
Salaojitukseen voi saada koko maassa investointitukea 35 prosenttia ja säätösalaojitukseen 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jotka ovat enintään 3,60 euroa ojametriltä.
Uusien salaojitusten määrä on viime vuosina ollut arviolta keskimäärin 7 000–8 000 hehtaaria vuodessa.
Täydennysojituksia tehdään jonkin verran ilman suunnitelmaa. Koska investointituen saaminen edellyttää aina hyväksyttyä salaojitussuunnitelmaa, nämä täydennysojitukset eivät sisälly lukuun.
Viljelijän kannattaa olla liikkeellä hyvissä ajoin, jos pohtii investointituen hakemista salaojitusta varten ensi vuodelle, Äijö muistuttaa.
Tuettua investointia ei saa aloittaa ennen kuin hakemus on hyväksytty, ja hakujakson päättymispäivän jälkeen päätöksen saaminen saattaa kestää parikin kuukautta.
Seuraavat haun päättymispäivät ovat 15.10. ja 15.1. Niissä jätettyihin hakemuksiin päätöksen saa näin joulukuussa tai maaliskuussa.
Jos hakemus näistä viivästyy ja menee ensi vuoden toiselle, 16.3. päättyvälle hakujaksolle, päätöksen saaminen voi venyä toukokuulle.
Salaojayhdistys on viime vuonna julkaissut kaikille peltosalaojistusta suunnitteleville ilmaisen oppaan.
Oppaassa selostetaan seikkaperäisesti paitsi salaojituksen hyödyt myös salaojitustyön suunnittelu ja eteneminen.
Oppaan voi ladata ilmaiseksi netistä: Oppaaseen pääset tästä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

