
Kustannuskriisi ei ole lisännyt täsmäviljelyn suosiota
Täsmäviljelylaitteiden ja -palveluiden kysyntä ei ole juuri kasvanut, vaikka tuotantopanokset ovat kalliita.
Isaria-täsmäviljelyjärjestelmästä julkistetaan uusi, kevyempi versio Suomen Maatalouskonemessuilla tällä viikolla. Kuva: Tuomas AnttilaMarkkinoilla on tarjolla laaja valikoima täsmäviljelylaitteita ja -palveluita. Ne tehostavat viljelyä kohdentamalla panokset peltojen parhaiten tuottaville alueille. Kustannuksia säästyy, kun panoksia vähennetään heikommin tuottavissa kohdissa.
Täsmäviljelylaitteiden kysyntä ei ole seurannut niiden tarjonnan kasvua, vaikka kustannusrallin kiihtymisen luulisi herättävän kiinnostuksen kustannusten säästöön ja panosten käytön tehostamiseen.
Olli Soro Agritoukola Machinery Oy:stä kertoo pohtineensa, mistä täsmäviljelyn hidas eteneminen johtuu.
”Nyt jos koskaan olisi järkevää hankkia täsmäviljelylaitteistoja, koska lannoitteiden hinnat ovat korkealla. Lannoituksen jakamisella pienennetään huomattavasti taloudellisia riskejä.”
Huonoa kohtaa ei kannata lannoittaa, vaan ohjata ravinteet paikkoihin, joista on mahdollista saada rahalle vastinetta.
“Edustamamme Isaria-täsmäviljelyjärjestelmän osalta myynti seuraa samaa trendiä kuin muissakin peltoviljelykoneissa. Viime syksyn huonot uutiset ovat vähentäneet investointeja”, Soro pohtii.
Hän näkee, että kasvinviljelyssä ollaan nyt kokonaan uudessa tilanteessa.
”Tähän mennessä koko EU-aika on ollut matalan riskin ja matalan tuoton aikaa. Nyt riski on korkea, mutta se tarjoaa myös mahdollisuuden hyviin tuottoihin.”
Agritoukola Machinery esittelee Helsingin Maatalouskonemessuilla ensimmäistä kertaa Isarian Pro Compact -version. Se on kevyempi versio Isariasta ja sopii Soron mukaan hyvin suomalaisten viljatilojen tarpeisiin.
Traktorin katolla näkyvä Augmenta-kasvustosensori havainnoi kasvustomassaa ja säätää kerätyn tiedon perusteella lannoitteenlevitintä tai kasvinsuojeluruiskua. Kuva: HankkijaHankkijan Teemu Helkalalla on samankaltainen näkemys täsmäviljelylaitteiden menekistä. Laitteita ja palveluita on mennyt kaupaksi tasaiseen tahtiin, mutta kustannusten nousu ei ole aiheuttanut piikkiä kysyntään.
Myös Yaran Stefan Dahlvik kertoo, että laitemyynti on pysynyt samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Hänen mukaansa kiinnostus Yaran N-sensoria ja täsmäviljelyä kohtaan on kuitenkin selvästi lisääntynyt aivan viime aikoina.
”Kyselyitä tulee aiempaa enemmän ja koulutuksiin osallistutaan aktiivisesti”, Dahlvik toteaa.
”Lannoituksen jakamisella pienennetään huomattavasti taloudellisia riskejä.” Olli Soro
Helkalan mukaan täsmäviljelytekniikan käyttöönottoa mietitään useimmiten uutta konekalustoa hankittaessa. Täsmäviljelyn yleistyminen liittyykin yleisesti vallitsevaan investointi-intoon.
Helkala kertoo havainneensa viljelijöiden kanssa keskustellessaan, että yhä useammat viljelijät miettivät lannoitusstrategiaa ja lannoituksen jakamista. Lannoitteen levityksen ja ruiskutusten tehostamiseen Hankkija tarjoaa työkaluksi Augmentan kasvustosensoria. Se kuvaa kameroilla kasvustoa ja pystyy samanaikaisesti säätämään levitintä. Näin arvokkaat ravinteet ja kasvinsuojeluaineet saadaan kohdistettua parhaiten tuottaviin paikkoihin.
Viljelyn tehokkuuden kehittämisessä on tärkeää tuntea peltolohkot mahdollisimman hyvin. Yksi uusista keinosta on maaperäskannaus. Sillä pyritään näkemään pellon pinnan alle ja tunnistamaan kasvuun vaikuttavia tekijöitä.
”Maaperäskannausta hyödynnetään mukavasti. Tilauskirjat ovat sen verran täynnä, että tälle syksylle uusia skannauksia ei enää mahdu. Ensi kesän aikoja voi sen sijaan varata jo nyt”, Helkala kannustaa.
Hankkija testasi viime kesänä täsmäviljelytekniikkaa hyödyntävää Älykäs maatila -konseptia, jota esitellään myös Maatalouskonemessuilla. Konsepti paketoi Hankkijan mukaan agronomisen ja teknisen osaamisen samaan pakettiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








