Kilpilän tilalla kasvukuntoa havainnoidaan lapioin ja salaojapiikein – Taustalla loiventuneet pulkkamäet

Tuomas Mattila kertoi vierailijoille maan hyvän kasvukunnon ylläpidosta. Kuva: Kimmo Haimi

Biomassakartassa sinisellä väritetyt alueet ovat parhaiten kasvavia alueita, vihreät kuvaavat normaalia tilaa. Keltainen ja punainen väri kuvaavat huonommin kasvaneita alueita pellolla. Kuva: Kimmo Haimi

Kilpilän tila on eroosioherkällä alueella. Tilan isännän Tuomas Mattilan mukaan tietyt peltolohkot ovat vuosien saatossa loiventuneet. Talvella pulkkamäet olivat aina vain loivempia.

"Siitä sitten ajateltiin, että jotain varmaan tarvitsisi tehdä", Mattila muistelee.

Tilalla päätettiin panostaa jatkuvaan kasvupeitteisyyteen, maan kasvukunnon havainnointiin ja monipuoliseen muokkauskalustoon. Lisäksi tilan tuotantosuunta vaihtui luomuun.

Kilpilän tila Nummi-Pusulassa on parin sadan hehtaarin luomutila, joka toimii opetus- ja tutkimustilana. Tilalla tuotetaan viljaa, vihanneksia, hedelmiä ja yrttejä.

Muokkaus hoidetaan ilman kyntöä. Tilalle hankittu kultivaattori mahdollisti sen, että kynnöstä voitiin luopua. Mattilan kultivaattorilla ei kuitenkaan kultivoida, vaan jankkuroidaan.

Jankkuroinnilla voidaan lisätä maan vesitilavuutta ja ilmavuutta aluskasvia tuhoamatta. Se edistää tiiviin maan kasvukuntoa kuohkeuttamalla maan, ilman että maata käännetään.

"Maan kasvukunnon havainnointi on tärkeää, jotta tiedetään, missä kunnossa maaperä on ja mitä toimenpiteitä se tarvitsee. Lapio ja salaojapiikki ovat tässä hyviä apuvälineitä", Mattila kertoo.

Salaojapiikin pääasiallinen tehtävä on löytää salaojat, mutta se toimii Mattilan mukaan erinomaisesti myös tiivistymien löytämisessä.

Lapiolla otetusta maaprofiilista voidaan analysoida esimerkiksi murentuvuutta, maakerroksia, juurten määrää sekä sitä, millä syvyydellä juuria on.

"Hyvärakenteinen maa on esimerkiksi tarpeeksi ilmavaa eikä siinä ole pahoja tiivistymiä. Juuria on myös pintaa syvemmällä ja päällimmäisenä on multakerros", Mattila kertoo.

Mattila esittelee tilasta laadittua biomassakarttaa.

"Tämä kertoo viimeisen 10 vuoden ajalta, mitkä pellot ovat kasvaneet hyvin, ja mitkä ei."

Mattila on verrannut biomassakarttaa tilasta laadittuun salaojakarttaan.

"Huomasin, että näillä on yhteys. Salaojien kohdalla kasvit voivat paremmin. Muualla vesi on päässyt seisomaan ja kasvusto on kärsinyt kosteudesta."

Knehtilän tilalla agronomi Kari Koppelmäki esitteli Knehtilän tilan ympärille syntynyttä yhteistyöverkostoa, jossa pyrkimyksenä on saavuttaa energia- ja ravinneomavarainen luomutuotantomalli. Mukana oli myös Knehtilän tilan isäntä Markus Eerola.

Tulevaisuudessa alueella muodostuva energia pyritään hyödyntämään ja ravinteet kierrättämään ketjussa, johon kuuluu muun muassa viljan viljelyä ja viherlannoitusnurmia, mylly, leipomo ja biokaasulaitos.

"Kuivamädätykseen perustuvan biokaasulaitoksen rakentaminen alkaa elokuussa. Sen pitäisi valmistua näihin aikoihin ensi vuonna", Koppelmäki kertoo.

Laitoksesta saadaan kaasua energiaksi sekä kuivamädätettä, jota voidaan käyttää lannoitteena. Laitoksen investointi on reilu miljoona euroa. Tiloilla ei olisi varaa kustantaa laitosta, joten mukana on yhteistyökumppaneita.

Järki Pelto -hanke järjesti viime viikon perjantaina bussiretken, jossa vierailtiin kolmella eri tilalla tutustumassa maaperän kuntoon ja sen merkitykseen pellon tuottokyvyssä.

"Maaperän kunnosta puhutaan koko ajan enemmän", Järki-hankkeen projektijohtaja Eija Hagelberg sanoo.

Hagelbergin mukaan maaperän kunnosta huolehtiminen hyödyttää sekä viljelijää että ympäristöä: maaperä toimii puskurina, jonka avulla voidaan välttää monia ongelmia.