Vaalalaiset luomutilalliset: "Kokemus on osoittanut, että kun apilan saa kasvamaan, niin satoa tulee ilman kemiallisiakin lannoitteita"

Liisa ja Pekka Välinen ovat luovuttaneet ohjat Antti Väliselle ja Niina Myllyaho-Väliselle. Kuva: Anne Anttila

Vaalalaisella Välisen luomumaitotilalla eletään nyt uutta arkea, kun kuluvan vuoden elokuussa vetovastuu tilasta siirtyi uudelle sukupolvelle.

"Onhan tämä hieno, mutta samalla myös vapauttava tunne. Asumme kuitenkin huutomatkan päässä, joten tarvittaessa apu löytyy edelleen läheltä", Liisa ja Pekka Välinen luonnehtivat hymyillen.

Myös tilan tuore isäntäpari, Antti Välinen ja Niina Myllyaho-Välinen ovat uudesta roolistaan mielissään.

"Onhan tässä viimeiset 20 vuotta harjoiteltu, joten työ on tuttua. Sen sijaan vastuu on asia, joka luo pientä jännitystä. Onneksi vanhemmat antavat taustatukea ja ovat edelleen mukana arjessa. Tämä on korvaamaton asia", Antti kiittelee.

Välisen tilalla on takanaan pitkät perinteet, joten jo vuonna -80, kun Pekka ja Liisa ottivat tilan nimiinsä, karjanhoidolle oli olemassa vahva kasvualusta.

"Vanhempani olivat rakentaneet viisi vuotta aikaisemmin uuden navetan, joka oli siihen aikaan hyvin edistyksellinen. Aloitimme 26 lypsävällä ja vahvalla palolla maamiehen töihin."

Tahtotila jatkui läpi vuosikymmenten, sillä Liisa ja Pekka ovat kasvattaneet tilaansa pala palalta, raivaten ja rakentaen.

Vuonna 1996 tila siirtyi luomutuotantoon. Aluksi peltojen ja vuonna 2000 myös karjan osalta.

"Ratkaisu oli kaikin puolin oikea. Kokemus on osoittanut, että kun apilan saa kasvamaan, niin satoa tulee ilman kemiallisiakin lannoitteita. Karjan lanta ja luujauho ovat meidän tilan 'salainen ase'", Pekka-isäntä paljastaa hymyillen.

Välisen luomutilalla on tällä hetkellä 62 lypsävää ja vuonna 2008 entisen navetan jatkoksi rakennettu yhden robotin pihatto. Nuorkarjalle on tehty tilat entiseen kivinavettaan.

"Laajennus tehtiin hartiapankkia hyödyntäen. Puutavara tuli omasta metsästä ja myös työt tehtiin hyvin pitkälle omin voimin. Tämä oli järkevin ja samalla myös kustannustehokkain ratkaisu", tilan isäntäväki määrittelee.

Niin entinen kuin nykyinenkin isäntäpari on yhtä mieltä siitä, että raha ratkaisee myös investoinneissa.

"Tilaa luotsataan myös jatkossa hallitusti ja hillitysti. Tärkeintä on karjan hyvinvointi. Periaatteemme on, että eläinten tulee saada olla ja elää mahdollisimman luonnonmukaisesti, kuten laiduntaa ja ulkoilla läpi vuoden. Lypsylehmien osalta jaloittelu näkyy niin tankissa kuin sorkkaterveydessäkin."

Nuoripari Niina ja Antti pyrkivät osaltaan myös siihen, että tilan perusrakenne monitoimitilana tulee säilymään.

"Vanhempieni ansiosta tilan tukirakenne ja toiminnot ovat niin vahvalla pohjalla, että tästä on turvallista jatkaa. Metsätalous tukee luomumaidon tuotantoa, joten tavoitteista tärkein on ylläpitää nykyinen toimintamalli ennallaan. Nyt ei kannata lähteä hulluttelemaan eikä tekemään minkäänlaisia äkkiliikkeitä", metsätalouden perustutkinnon suorittanut Antti sanoo.

Tulevaisuutta ajatellen Niina ja Antti ovat kuitenkin miettineet, että perustaisivat tilan ympärille osakeyhtiön.

"Päätöksiä ei ole tehty, mutta tie tulevaisuuteen on pidettävä kuitenkin avoinna. Myös ulkopuolisen työntekijän palkkaamista olemme miettineet, sillä varsinkin kesällä tilan peltotyöt lohkaisevat ison siivun ajasta. Jaksamisesta ei puhuta turhaan, joten elämää täytyy olla myös tilan ulkopuolella."

Välisen tilan isäntäväki suunnittelee matkaavansa koko joukolla myös KoneAgriaan. Tilalla on harkinnassa uuden paalaimen sekä jossakin vaiheessa myös traktorin hankinta.

"Erityisesti uusimmat paalainmallit kiinnostavat, joten tuleviin konehankintoihin tullaan varmasti saamaan paljon uusia ajatuksia ja ennen kaikkea tietoa."

Emännät sen sijaan sanovat suuntaavansa omille reiteilleen ja sinne missä on eläimiä.

"Navettapuoli on eläkepäivistä huolimatta jatkuva kiinnostuksen kohde. Ja tapahtuma on muutenkin mukava piristysruiske syksyyn ja erinomainen mahdollisuus tavata myös tuttuja."

Vinkkejä ammattitovereille

Järkevyyttä investointeihin ja varovaisuutta velan ottamiseen.

Peltopinta-alan kasvattaminen ei mene koskaan hukkaan.

Riittävä omavaraisuus on tilan tukipylväs.

Hanki tietoa ja hyödynnä sitä.

Pysy mukana ajan kehityksessä.

Älä unohda historiaa, mutta älä sulje silmiäsi myöskään tulevaisuudelta.

Muista lepo.

Vaali naapurisuhteita, verkostoidu ja älä unohda myöskään ystävyyssuhteita.