Viljamarkkinoiden hinnat odottavat, millaista laatua laareihin saadaan

Kotimaan puintikauden arvioidaan pääsevän vauhtiin parin viikon kuluessa. Toistaiseksi on korjattu pieniä aloja ruista. Kuva: Markku Vuorikari

Kuva: Iines Vikiö

Kuva: Iines Vikiö

Kuva: Iines Vikiö

Kuva: Iines Vikiö

Kuva: Iines Vikiö

Kuva: Iines Vikiö

Kuva: Iines Vikiö

Kuva: Iines Vikiö

Kuva: Iines Vikiö

Maailmalla viljavaratot ovat varsin täynnä, mistä johtuen hinnat ovat matalat, kertoo vilja-asiamies Max Schulman MTK:sta

Kuluvan kauden sadon on arvioitu olevan määrältään tavanomainen, eli se ylittäisi juuri ja juuri kysynnän. Näin ollen viljakilot maailman markkinoilla eivät ole muuttumassa.

Määrää huomattavasti suurempi kysymysmerkki on korjattavan sadon laatu, joka vaikuttaa hintoihin merkittävästi.

Kotimaan puintikausi on vasta alkamassa. Vauhtiin päästään parin viikon sisällä, Schulman arvioi. Toistaiseksi vain ruista on puitu pieniä määriä. Viljojen pääsato korjataan vasta syyskuussa.

”Satopotentiaalia on, jos se vaan saadaan korjattua. Mikäli näin käy, tuotanto riittää kattamaan kotimaisen kysynnän ja vientiinkin jää viljaa.”

Iso haaste on, miten paljon tänä syksynä päästään kylvämään ruista, koska lohkoja ei juuri ole vapaana, Schulman huomauttaa. Nyt korjattava sato peittänee kotimaan tarpeen, mutta miten käy vuoden päästä?

EU:n sianlihan tuottajahintojen huippu 1,80 euroa kilolta vaikuttaa olevan ohi.

Unionin suurin sianlihantuottaja on Saksa, jossa porsaan hinta on tullut alas nopeammin kuin muissa Keski-Euroopan maissa. Tämäkin enteilee Rantalan mukaan sitä, että kovin nousukausi on ohi.

Suomalaistuottaja saa sianlihakilolta 1,53 euroa. ”Hintaa pitäisi saada 10–15 senttiä lisää.”

Sianlihan tulevaisuus riippuu mitä suurimmassa määrin Kiinasta, minne viedään suuri osa eurooppalaisesta sianlihasta.

Nyt markkinoita on menetetty halvempaa lihaa tuottavalle Yhdysvalloille.

Lisämausteen markkinoille antaa se, että kiinalaiset omistavat yhden Yhdysvaltojen suurimmista sianlihantuottajista. Euroopan etu Yhdysvaltoihin nähden on, että täällä kasvatetaan sikoja ilman hormoneita. Hormoniliha ei kelpaa kiinalaisille.

Nautaa EU:sta viedään lähinnä Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään. Vienti on alkuvuoden laskun jälkeen kasvanut vakaasti, erityisesti Turkki vetää.

MTK:n kotieläinasiamies Jukka Markkanen huomauttaa, että vienti ei juuri vaikuta Suomen tilanteeseen. "Ellei jostain aleta dumpata tänne halpaa lihaa."

Suomi-kananmunien tilanne ei juuri ole sianlihaa parempi.

Lattiamunia joudutaan edelleen pakkaamaan ja myymään virikehäkkimunina, koska muuten ne eivät mene kaupaksi, Rantala kertoo.

Esimerkiksi Tanskassa lattiamunien keskihinta on noin 1,40/kilo. "Suomessa virikehäkkimunissa pitäisi päästä ainakin 1,26 euroon ja lattiamunissa Tanskan tasolle".

EU:ta ravistelleesta myrkkymunaskandaalista johtuen suomalaisille munille olisi kysyntää ulkomailla.

Tuottajien ja pakkaamoiden kädet on kuitenkin sidottu, koska syksyn sopimukset kaupan kanssa on lyöty lukkoon ajat sitten.