Täysin päästötön ruuantuotanto ei ole mahdollista
KASCHOW, SAKSA (MT)
Yhteiskunnan pitää ymmärtää, missä rajoissa maatalouden päästöjä voidaan vähentää, Norjan vesitutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Sindre Langaas korosti Saksassa viime viikolla pidetyssä Itämeri-seminaarissa.
Maailman kasvava väestö huutaa lisää ruokaa. Tuotantoa on pakko tehostaa, mutta se on pyrittävä tekemään kestävästi.
Langaas totesi, että ravinnehuuhtoumien hallinnassa on edelleen tehtävää, mutta muistutti myös, että maatalous on tehnyt asian hyväksi jo paljon.
Esimerkiksi fosforipäästöt Itämereen kääntyivät laskuun jo 1980-luvun alussa. Sitä ennen ei edes tiedetty, että maataloudella on vaikutusta Itämeren tilaan, hän sanoi.
Työ päästöjen vähentämiseksi ei kuitenkaan heti näy. Vaikka Itämeren fosforikuorma on laskenut jyrkästi, levien määrä jatkaa nousuaan. Syynä on pohjaan varastoitunut fosfori, jota vapautuu hapettomissa oloissa.
Langaas esitteli toisena esimerkkinä saksalaisen Oder-joen valuma-alueen peltojen typpitaseen kehittymistä vuosien mittaan. 1990-luvussa typpiylijäämä lähes puolittui 1980-luvun lopun lukemista.
”Ylijäämää ei voi saada nollaan, jos halutaan saada laadukas sato”, Langaas totesi.
Samaa korosti tanskalaista neuvontajärjestöä edustanut Carl Aage Pedersen.
Hän kertoi, että lannan käsittely oli Tanskassa heikoissa kantimissa vuoteen 1980 saakka. Lannan typestä käytettiin hyväksi vain viidennes. Vesien tila oli heikko.
Vuosina 1985–1999 lannankäyttöä tehostettiin määrätietoisesti, ja typen hyväksikäyttö nousi 70 prosenttiin.
Nyt ympäristösäädöksissä on Pedersenin mukaan menty niin pitkälle, että kasvit näkevät nälkää.
Hänen mukaansa typpirajoitukset maksavat tanskalaisviljelijöille 100–250 euroa hehtaaria kohti vuodessa. Summa kertyy sadon määrän ja laadun alenemisesta.
Viljan valkuaispitoisuus on Tanskassa laskenut kaksi prosenttiyksikköä kahdessa vuosikymmenessä.
Projektijohtaja Stina Olofsson Ruotsin maatalousvirastosta kertoi tuottajien, hallinnon ja neuvonnan yhteisestä ravinteidenhallintahankkeesta.
Etelä-Ruotsin alueella toteutettuun, päätoimisille viljelijöille suunnattuun hankkeeseen on osallistunut jo 10 500 tilaa.
Osallistuminen on vapaaehtoista ja ilmaista. Hankkeen kustannukset maksetaan maaseutuohjelman varoista.
2001 alkaneessa hankkeessa on tehty 50 000 tilakäyntiä.
Eniten tiloille on tehty ravinnetaselaskelmia. Neuvoja on annettu myös muun muassa kasvinsuojeluun, maan rakenteeseen, energian käyttöön ja eläinten ruokintaan liittyen.
Mukana olevien tilojen typpitaseet ovat parantuneet selvästi. Typpihuuhtouman arvioidaan vähentyneen yhteensä 800 tonnia ja fosforin 15 tonnia vuodessa. 75 prosenttia viljelijöistä arvioi tiedostavansa nyt ympäristöasiat aiempaa paremmin.
Olofssonin mukaan ympäristöneuvonnassa oleellista on vapaaehtoisuus, ympäristöasioiden linkittäminen tilan talouteen sekä toistuvat neuvontakäynnit. Mukana olevien viljelijöiden täytyy saada tarkkaa tietoa edistymisestään, jotta he voivat olla ylpeitä saavutuksistaan.
Seminaarin järjesti Yara osana Itämeri-sitoumustaan. Tilaisuuteen osallistui tutkijoita, virkamiehiä ja viljelijöitä Saksasta, Tanskasta, Ruotsista, Suomesta, Puolasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
