Samalla pellolla sekä röyhyllä olevaa kasvustoa että alle kymmensenttistä orasta. Paikoin näkyy vielä tämätöntäkin peltoa. Kuva otettu maanantaina Pöytyällä Varsinais-Suomessa. Kuva: Veikko Niittymaa
Kaivatut sateet aiheuttivat jälkiorastumista – Jälleen uusi uhka viljasadolle
Pelloilla näky on nyt äärimmäisen kirjava: sekaisin on jopa kolmea eri-ikäistä kasvustoa.
Sokerijuurikas on kärsinyt pahasti kuivuudesta. Kuva Paimiosta.
Kymenlaaksossa kuivuus kiusaa edelleen. Kituliasta kasvustoa Lappeenrannassa alkuviikosta.Viime viikkojen kaivatut sateet ovat piristäneet kasvustoja, mutta sateilla on ollut myös kääntöpuolensa: keväällä itämättä jääneet siemenet ovat kosteutta saatuaan monin paikoin lähteneet kasvuun.
”Jos itämättä jääneet siemenet ovat nyt itäneet, se aiheuttaa todennäköisesti ongelmia puintiaikaan. Tulee vihreitä jyviä mukaan ja kuivatusajat pitenevät”, toteaa MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi.
Hän kuitenkin korostaa, että ilmiön laajuutta on vielä vaikea arvioida.
Sen sijaan Hämeessä ongelma on jo selvästi näkyvissä.
”Puintiaikaan on todennäköisesti osa viljoista vielä täysin vihreää. Tämä tulee merkitsemään laatutappioita ja kuivauskustannusten kasvua, kun pieneksi jäävää satoa pitää vielä kuivata pitkään”, luonnehtii MTK-Hämeen toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Kataja.
Liiton alueella pahin tilanne on Katajan mukaan Lounais-Hämeessä.
Humppilalainen Hämeen tuottajaliiton johtokunnan jäsen Lassi Antti-Haarala pitää tilannetta vakavana. Pahimpia ovat ohralohkot.
”Valtaosalla niistä noin 80–90 prosenttia alasta orastui vasta nyt. Sato tulee olemaan täysi arvoitus.”
Tilanne on monin paikoin samanlainen Varsinais-Suomessa. Alueen tilannetta kartoittanut MTK-Varsinais-Suomen aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu kertoo, että ensimmäisen ja viimeisen orastumisen välillä on noin 40 vuorokautta.
”Monin paikoin on oikein kauniita rypsi- ja rapsipeltoja aivan pienellä taimella nyt. Juuri kukkaan tulossa olevia, aiemmin kasvuun lähteneitä yksilöitä näkyy vain paikoin.”
Monella öljykasvipellolla myöhäinen kasvusto olisi hänen mukaansa pääsato, mutta riittääkö kasvukausi enää niiden tuleentumiseen?
”Tuskin”, Launto-Tiuttu sanoo.
Uudellamaalla puolestaan on lohkoja, joilla on peräti ”kolmen sukupolven” kasvustoa, toteaa toiminnanjohtaja Matti Perälä.
”On viime vuonna viljeltyä kauraa, joka on itänyt keväällä, kylvöjen jälkeen itänyttä ja nyt röyhylle tullutta kauraa ja vielä sateiden myötä kasvunsa aloittanutta kauraa.”
Kasvustojen tilanne on vielä karumpi läheltä tarkasteltuna kuin pellon laidalta, huomauttavat sekä Launto-Tiuttu että Perälä.
”Etäältä vihreää, läheltä harmaata. Tieltä katsottuna kasvustot näyttävät varsinkin nyt sateen jälkeen paremmilta kuin ovatkaan. Traktorin penkiltä tilanne näyttää jo huomattavasti heikommalta ja osin jopa lohduttomalta”, Perälä kuvailee.
Voisiko tilannetta sitten paikata sillä, että eriaikaisesti itäneiden lohkojen kasvusto tuoresäilöttäisiin rehuksi kotieläintiloille?
”Suurin osa viljasta menisi kotieläintiloille rehuksi, mutta senkin pitää olla laadultaan hyvää”, huomauttaa MTK-Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio.
Hämeen Kataja ei pidä vaihtoehtoa oman liittonsa alueella kovin realistisena.
”Karjatiloja on noilla vilja-alueilla melko vähän, mutta varmaan tilakohtaisesti tällaisetkin mahdollisuudet pohditaan.”
Myös Varsinais-Suomessa karjaa on vähän, mutta jonkin verran tuoresäilötylle rehulle saattaa kysyntää silti olla, arvioi Launto-Tiuttu.
”Naapuritilojen välillä yhteistyö on luontevaa, mutta laajemmin markkinat ovat vielä kehittymättömät. Viljatilat haluavat kasvustosta hinnan.”
Samalta vaikuttaa tilanne Uudellamaalla.
”Realistisia mahdollisuuksia tuoresäilöntään on karjatilojen lähistöllä. Etäisyyden lisäksi pullonkaulana on korjuu- ja säilömiskaluston rajallisuus”, Perälä kertoo.
Tuoresäilönnän ongelmana on Launto-Tiutun mukaan sekin, että osalla pelloista viljat ovat niin harvoja ja matalia, ettei kasvustoa riitä edes paalaukseen.
”Oljesta tulee myös niukkuutta. Tiloilla, joilla on siemennurmia, oljet ja odelma on jo varattu kotieläintilojen käyttöön.”
Jotta vaikeassa tilanteessa olisi vielä yksi ulottuvuus enemmän: sekä Launto-Tiuttu että MTK-Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Tuula Dahlman muistuttavat, ettei kaikkialla ole oikeastaan edelleenkään satanut.
”Vakka-Suomessa eli Turun pohjoispuolella rannikon läheisyydessä sademäärät ovat jääneet edelleen todella vähäisiksi, jopa alle 10 milliin kylvöjen jälkeen. Siellä ei ole tapahtunut edes jälkiorastumista”, kertoo Launto-Tiuttu.
”Paikoin aivan surkean kituliasta. Täällä on satanut epätasaisesti ja vähän, yleisesti vettä tullut tähän mennessä vain 20–30 milliä”, Dahlman toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
