MT Virossa – Harjumaalla kehitetään pientilaa koko perheen voimin

Priidu Veersalu haaveilee, että tulevaisuudessa tilalle saataisiin oma pienteurastamo. "Haluamme teurastaa omia lampaita, mutta odotamme, että säädökset helpottaisivat". Kuva: Toomas Volmer

Veersalujen perhe muutti tilalle kaupungista vuonna 1989. Elämä lasten kanssa maalla alkoi tuntua kaupunkielämää houkuttelevammalta. Kuva: Toomas Volmer

Lammasjalostusta, käsityöläisyyttä ja maaseutumatkailua harjoittavalla tilalla pyörii lammas- ja kanalauman lisäksi kolme sukupolvea talon väkeä. Viron pohjoisimmassa maakunnassa Harjumaalla sijaitsevalla Iisaka Talu -lammastilalla riittää vilinää ja vilskettä.

Meidät kansallispuvussa vastaanottava Maare Veersalu kertoo, että tila on ollut hänen miehensä suvun hallussa jo vuodesta 1904. Veersalujen perhe muutti tilalle kaupungista vuonna 1989. Ennen muuttoa Maare oli toiminut kirjanpitäjänä ja aviomies Väinö Veersalu televisioalalla.

Väinön isä alkoi olla jo liian vanha asumaan maalla yksin. Elämä lasten kanssa maalla alkoi tuntua kaupunkielämää houkuttelevammalta.

Rankan lapsuuden tilalla elänyt Väinö oli aiemmin vannonut, ettei koskaan palaisi tilalle asumaan. Toisin kuitenkin kävi.

"Mieheni sanoi, että mies on perheen pää, mutta nainen kaula. Nainen pyörtää miehen pään. Nyt hän on jo onnellinen siitä, että muutimme tänne", Maare naurahtaa.

Tällä hetkellä tilan isäntänä toimii Maaren poika Priidu Veersalu, joka otti tilan haltuun 2015.

Tilan eläimet myydään pääasiassa jalostuskäyttöön. Lihantuotanto ei ole tilalle kannattavaa.

"Käyttämämme teurastamo sijaitsee 56 kilometrin päässä. Yhden lampaan teurastus maksaa 29 euroa. Lisäksi teurastusaikoja on hankala sopia. Tämä tarkoittaa sitä, ettemme välttämättä saa lihaa myytyä silloin kun sille olisi kysyntää", Priidu kertoo.

Priidun mukaan tilalla on käynnissä siirtymä Estonian Black Head -rotuisista lampaista Blue Texeleihin. Lampaita on tilalla yhteensä 250, talviaikaan 130–140.

"Haluamme tulevaisuudessa keskittyä enemmän vientiin, ja Blue Texel on vientimarkkinoilla halutumpi rotu", Priidu kertoo.

Siirtyminen rodusta toiseen vie aikaan. Tällä hetkellä tilalla jalostetut eläimet ovat noin 80-prosenttisesti Blue Texeleitä.

"Noin kahden vuoden päästä meillä olisi tavoitteena saada oma sataprosenttinen Blue Texel."

Myös lihantuotanto voisi olla tilalla tulevaisuudessa mahdollista, jos teurastukseen liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua.

Tilalla haaveillaan omasta pienteurastamosta. Pienteurastamon myötä olisi tarkoitus jalostaa lampaiden makua ja myydä niitä lähialueen ravintoloihin. Tällä hetkellä EU-säädökset kuitenkin rajoittavat pienteurastamohaavetta.

"Haluamme teurastaa vain omia lampaita, mutta odotamme, että säädökset helpottaisivat", Priidu miettii.

Viro on ollut EU-maa jo 15 vuotta. Mitä Veersalut ajattelevat EU-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista?

"Asiat ovat nyt paremmin kuin ennen, tuki on varmasti parempi nyt. Jos EU-tukea ei olisi, tilanne olisi vaikea", Maare kertoo.

Maare Veersalun kangaspuut sijaitsevat tilan vanhassa navetassa. Apukäsinä käsitöissä toimivat niin Maaren tyttäret kuin 90-vuotias äiti. Kuva: Toomas Volmer

Lampaiden jalostustoiminnan lisäksi tilalla tehtaillaan käsitöitä ja järjestetään historiallisia kierroksia. Mukana tilan töissä on koko perhe.

Maaren mies auttelee tilan töissä vielä missä tarvitsee. Perheen kaksi tytärtä valmistavat muiden töidensä ohessa Maaren apuna käsitöitä. Välillä apukäsinä on myös Maaren jo 90-vuotias äiti.

Lihalampaiden villa ei toimi käsitöihin, ja käsitöiden villa joudutaan isoksi osaksi ostamaan muualta. Tulevaisuudessa villa saadaan mahdollisesti omista lampaista.

"Nuorin tyttäreni otti juuri itselleen villalampaita", Maare kertoo.

Toinen tytär on ottanut kontolleen tilan matkailutoiminnan kehittämisen. Tilalla käy vuosittain ryhmiä tutustumassa tilan maisemiin ja juomassa pakuriteetä historiallisen mallin mukaan rakennetussa kodassa. Pääosin vierailijat ovat kouluryhmiä, mutta suunnitteilla on saada vierailijoiksi myös muita kohderyhmiä.

"Tyttäreni haluaa kehittää ja laajentaa matkailutoimintaa yhdessä eräoppaaksi kouluttautuneen miehensä kanssa", Maare selittää.

Tyttärellä ja tämän miehellä onkin suunnitelmissa laajentaa tilan matkailupuolta historiallisista kierroksista erätoimintaan.

Lampaat laiduntavat ja pitävät huolen maisemasta. Tilalla on käynnissä siirtymä Estonian Black Head -rotuisista lampaista Blue Texeleihin. Kuva: Toomas Volmer

Perheyritys ei pidä niin kiireisenä, ettei välillä olisi myös aikaa lomailuun ja vapaa-aikaan. Koko perhe tanssii kansallistansseja.

"Mieheni kanssa olemme tanssineet niitä kolmenkymmenen vuoden ajan ja nyt lapset puolisoineen tanssivat samassa seurassa kuin me aikoinamme", Maare kertoo.

Viime kesänä koko suuri perhe kahdeksan lastenlasta mukaan lukien teki matkan Bulgariaan.

"Pidämme lomaa kun siltä tuntuu, apua tilalle järjestyy aina kun tarvitaan."