
Näin hämäläistilan viljelypäätökset syntyvät: Viljelijä Kalle Vuori miettii viljelykierron tarkkaan
Seurasimme yksitoista kuukautta, miten hämäläistilan viljelypäätökset syntyvät.
Kalle Vuori on tyytyväinen tekemiinsä viljelypäätöksiin. Syksyn säille ei voi mitään, joten niitä ei kannata etukäteen murehtia, hän toteaa. Kuva: Kari SalonenMarkkinaseurannan tarpeellisuudesta on kirjoitettu MT:n viljateemoissa ja maataloussivulla vuosien ajan. Siitä huolimatta asiantuntijat hämmästelevät vuodesta toiseen, miksi viljatilat tuntuvat tekevän viljelypäätöksiään markkinoista välittämättä.
Pyysimme tämän vuoksi mäntsäläläiseltä Etu-Heikkilän tilaa viljelevältä Kalle Vuorelta lupaa seurata yhden vuoden ajan hänen tekemiään päätöksiä ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
Kyse ei ole mallisuorituksesta, ja sitä korostaa myös Kalle Vuori itse. Kyse on yhdestä esimerkistä, miten markkinoita voi seurata, mihin kiinnittää huomiota, mitä asioita painottaa ja millaisia päätöksiä niiden perusteella tehdä.
Viljelijät voivat jakaa toisilleen vinkkejä, mutta jokainen viljelijä tekee omat valintansa omista lähtökohdistaan.
Tärkeintä on, että tekee päätöksiä tietoisesti, eikä ajelehdi tuuliajolla.
Tapasimme Kalle Vuoren ensimmäisen kerran syyskuun alussa viime vuonna. Tuolloin Vuori oli tehnyt jo ensimmäiset tätä vuotta koskevat viljelypäätöksensä.
Meneillään oli syysvehnälohkon kyntömuokkaus.
Kun muutamaa päivää aiemmin olimme sopimassa tulevasta haastattelusta puhelimessa, Vuori oli vielä pohdiskelevalla kannalla syysvehnän suhteen. Syysvehnää ei sillä hetkellä pystynyt oikein perustelemaan laatuvehnän tuottajahinnalla.
”Onko siinä järkeä vai ei? Hinta ei kyllä motivoi kylvämään.”
Perustelut olivat lopulta varsin käytännölliset: siemen oli kunnostettuna valmiina siilossa, puinnit olivat hyvällä mallilla ja sekä kylvöjen että jäljellä olevien puintien kannalta lähiaikojen säät näyttivät lupaavilta.
Syysvehnä helpottaa myös kevään kylvökiireitä.
Haastattelupäivänä kynnettävänä oli 35 hehtaarin lohko. Yhteensä Vuori kertoi kylvävänsä syysvehnälle 42 hehtaaria.
Toissa vuonna Vuori ei kylvänyt lainkaan syyskasveja. Viime vuoden kasvivalikoimasta puuttuivat myös öljykasvit, joten tilan 330 peltohehtaarilla kasvoi ainoastaan kevätvehnää ja sekä kaksi- että monitahoista ohraa.
Myös tähän perustelu oli käytännössä, tilalla aloitettiin huhtikuussa iso kuivuriremontti. Vaikka remontin tekivät ulkopuoliset asentajat, se vei myös isännältä itseltään kaiken vähänkin ylimääräisen ajan.
”Tavoitteena oli karsia kasvukaudesta kaikki ylimääräinen, jotta pystytään keskittymään isoihin projekteihin.”
Yksi merkittävä viljelypäätöksiin vaikuttava tekijä on tilan varastointikapasiteetti.
Etu-Heikkilän uudistetun kuivurin yhteyteen rakennettiin viime kesänä myös kaksi uutta siiloa. Siitä huolimatta varastot ovat rajalliset, Vuori toteaa.
Esimerkiksi viime kesän sadosta hän oli haastatteluhetkellä syyskuussa myynyt jo seitsemän rekkakuormaa mallasohraa.
Puintikaudella myyminen on kuitenkin ongelmallista, etenkin kun kyse on mallasohrasta tai leipävehnästä.
”Laadukkaasta tavarasta on silloin hyvin vaikea saada kunnon hintaa.”
Seuraavan kerran kartoitimme Vuoren kanssa suunnitelmia kylvökiireiden kynnyksellä, toukokuun ensimmäisellä viikolla.
”Suurempia muutoksia ei ole suunnitelmiin tullut”, Vuori arvioi itse.
Toimittajan silmiin sellainen kuitenkin heti osui: syyskuun alussa Vuori nimittäin suunnitteli kylvävänsä syysvehnää 42 hehtaarille. Tapaamisen jälkeen ala oli tästä kasvanut parillakymmenellä hehtaarilla.
”Kasvustot ovat talvehtineet kohtuullisesti. Ei hyvin, vaan kohtuullisesti”, Vuori luonnehti.
Koska huhtikuu oli kylmä, kylvöille ei toukokuun alussa ollut vielä asiaa. Vuori arvioi kylvöjen alkavan – säistä riippuen – aikaisintaan viikon päästä.
”Koska ennusteiden mukaan sää on taas viilenemässä, todellisuudessa kylvämään päästään ehkä kuun puolenvälin paikkeilla”, Vuori pohti. ”Tässä on aikaa tehdä viljasiilojen pohjia.”
Koska syysvilja-ala kasvoi hieman alun perin aiotusta, kylvettävää on tilalla kevääksi runsaat 250 hehtaaria. Siitä 50–60 hehtaaria oli tulossa rapsille, kevätvehnälle kuutisenkymmentä ja loput ohralle.
”Tosin suunnitelmat ovat suunnitelmia ja voivat muuttua, jos esimerkiksi kevät tästä etenee edelleen hitaasti.”
Viimeinen haastattelu tehtiin pari viikkoa sitten, elokuun toisen viikon alussa, kun ensimmäisestä haastattelusta oli aikaa varsin tarkalleen yksitoista kuukautta.
Vuoren pohdiskelut kevään hitaasta etenemisestä toteutuivat.
”Lohkot kuivuivat eri tahdissa ja järjestyksessä kuin olin ajatellut, joten täytyi kylvää joitain lajikkeita eri lohkoille kuin ajattelin.”
Vaikutukset kylvösuunnitelmiin eivät kuitenkaan olleet erityisen suuret.
”Eri lajien ja lajikkeiden kokonaisala on se, mitä suunnittelinkin.”
Vuori kertoo olevansa tyytyväinen tekemiinsä viljelypäätöksiin, niin markkinoita kuin kasvukauden säitäkin ajatellen. Elokuun alussa kasvustot näyttivät sateisesta ja viileästä kesästä huolimatta hyviltä.
”En odota mitään huippusatoa, mutta jos vain syksyn säät ovat suotuisat, sadosta tulee hyvä.”
Tosin haastattelua edeltävänä viikonloppuna Mäntsälässä satoi 40–50 milliä. Sade lakoonnutti viljaa paikoin kasvunsäädekäsittelystä huolimatta.
Hän myöntää loppukesän ja syksyn säiden hieman hirvittävän. Jos sateinen sää jatkuu, viljan laatu saattaa kärsiä.
”Säille ei kuitenkaan voi mitään”, Vuori korostaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

