Maaseutuohjelman arviointi suuntaisi tuen maatilojen kilpailukyvyn parantamiseen

Maatilojen tulisi pystyä tehostamaan toimintaansa entistä enemmän maaseututuen avulla. Eniten neuvontaa ovat saaneet lypsykarjatilat. Kuva: Kimmo Haimi

Maaseutuohjelman tukea tulisi pystyä siirtämään nykyistä enemmän maatilojen kilpailukyvyn parantamiseen, maaseutuohjelman arviointiseminaarissa torstaina Helsingissä todettiin.

Asiantuntija Sari Rannanpää aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä sanoi, että viljelijän ammattitaidon kehittämistä tulisi tukea entistä enemmän ja maatilojen liiketoiminnan tulisi olla aiempaa vahvempi peruste rahoitukselle.

"Tavoite on siis saada vähemmällä työllä enemmän aikaan eli joko kustannukset vähenevät tai tehdylle työlle ja panostukselle tulee lisäarvoa."

Maaseutuohjelman tilastot ovat saatavissa vuoteen 2017 saakka. Ohjelman tiloille tuomaa lisäarvoa ei Rannanpään mukaan pysty arvioimaan. "Maatilojen taloustilanne on koko ajan heikentynyt vuoteen 2017 asti. Mitä olisi tapahtunut ilman ohjelmaa, ei pystytä arvioimaan."

Maatalous on keskittynyt tällä vuosikymmenellä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle, Pohjois-Savoon, Varsinais-Suomeen ja Tornionjokilaaksoon.

Rannanpään mukaan myös yksikkökoon eli tilojen kasvu jatkuu. Sukupolvenvaihdoksia tehdään lähinnä suurimmilla tiloilla.

Maaseututukea annetaan myös muualle kuin investointeihin. "Ohjelman kautta tuetaan esimerkiksi koulutusta ja neuvontaa, jotka näkyvät myöhemmin", hän arvioi.

Eniten halutaan lisäpanostusta investointeihin, neuvontaan ja koulutukseen.

Maaseutuohjelman yritysten tuki on tuonut lisää työpaikkoja maaseudulle. "Miljoonan euron tuki on tuonut nettotyöpaikkoja 14,2 kappaletta vuodessa vuosina 2007–2013 verrattuna siihen, että tukea ei olisi myönnetty", tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta kertoi.

Maaseutuohjelma luo suoraan yhden työpaikan, jonka kerrannaisvaikutuksena tulee noin puoli työpaikkaa lisää.

Viime ohjelmakauden yritysrahoitus on aktivoinut maaseudun kehitystä myönteiseksi. "Onko se silti riittävää, on eri asia." Koulutusta tulisi lisätä yhteistyössä yritysten kanssa.

Vihinen lisäisi tukea palvelualoille, jotka työllistävät perinteistä teollisuutta enemmän.

Panostuksia infraan, esimerkiksi laajakaistaan tarvitaan edelleen. Laajakaistatavoitteista kolme neljännestä on tähän mennessä toteutunut.

Syrjäytymisvaaraan joutuville tulisi kohdentaa toimintaa aiempaa enemmän.

Toimitusjohtaja Tommi Ranta MDI:stä kertoi, että vuodesta 2015 lokakuuhun 2019 oli maatiloilla ollut 56 000 neuvontatapahtumaa. Suosituin neuvonnan aihe on ollut ympäristökorvauksen ehdot.

Puolet maatiloista on saanut neuvontaa ja lypsykarjatilat ovat olleet aktiivisimpia.

"Neuvonta on ollut tarpeellista. Se on kyselyjen mukaan auttanut tukimuotojen valinnoissa ja tulevaisuuden suunnittelussa."

"Talousneuvonnalle on ollut suuri tarve ja se lisättiin mukaan vuonna 2017."

Maatilojen kilpailukyvyn parantaminen on Rannan mukaan onnistunut.

Viljelijät ovat olleet tyytyväisiä esimerkiksi tukiehtojen suunnittelusta. "Puolet oli sitä mieltä, että neuvonta on auttanut tuotannon tehostamisessa ja lähes puolta tuotantokustannusten alentamisessa."

Osa viljelijöistä ei kuitenkaan tunne koko Neuvo 2020 -järjestelmää.