Märillä pelloilla kantavuus on jo koetuksella
Läpikotaisin märälle pellolle ei ole syytä mennä puimurilla tai muillakaan raskailla koneilla, vaikka useimpien tukien ehdot edellyttävät sadon korjaamista.
Jos satoa ei pystytä märkyyden takia korjaamaan, asiasta pitää tehdä viipymättä satovahinkoilmoitus kuntaan, muistuttaa asiantuntija Leena Ala-Orvola MTK:sta.
”Kun kyse on hyväksyttävästä ylivoimaisesta esteestä ja siitä on viipymättä tehty kirjallinen ilmoitus kuntaan, sadonkorjuuvelvoitteen noudattamatta jättäminen ei johda valvontaseuraamukseen.”
Satovahinkoilmoitus kannattaa tehdä aina, kun pellolle meno märkyyden takia arveluttaa.
Ilmoituksen voi myöhemmin peruuttaa, jos kasvuston voikin puida.
Kaikkien kansallisten pinta-alatukien sekä ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen (lfa-tuki) saaminen edellyttää, että viljelijä korjaa lohkolta kasvuston.
Sen sijaan EU:n kokonaan rahoittamassa tilatuessa sadonkorjuuvelvoitetta ei ole.
Kuluva kasvukausi on osoittanut toimivan ojituksen ja maan hyvän rakenteen merkityksen, todetaan Pro Agria -keskusten laatimassa kasvutilannekatsauksessa.
Hyvässä kunnossa olleet lohkot ovat kestäneet sateita paremmin kuin ne lohkot, joilla rakenne ja ojitus eivät ole kunnossa.
”Viljelijän ammattitaidolla, pitkäjänteisellä peltojen parantamisella ja huolellisuudella on saatu hyviä tuloksia epäedullisista sääoloista huolimatta”, katsauksessa todetaan.
Myöhään kehittyneet kasvustot ja sateet ovat viivyttäneet puinteja edelleen. Jotta puinnit edistyisivät, säiden täytyisi poutaantua. Epävakaisten säiden riski kuitenkin lisääntyy syksyn edetessä, kasvutilannekatsauksessa muistutetaan.
Syyskuun alku on ollut tuntuvasti tavanomaista sateisempi Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa tilanne on ollut syyskuussa parempi. Sateet ovat sen sijaan jääneet puoleen tavanomaisesta.
Kevätviljoista on puitu eniten ohraa, noin puolet. Kevätvehnän puinnit ovat vasta alkaneet.
Ensimmäisiä rypsilohkoja on on päästy puimaan vasta eteläisimmässä Suomessa. Uhkana onkin, ettei kasvusto ehdi kaikilla lohkoilla kypsyä korjattavaksi.
Viljoja on jouduttu puimaan tavanomaista kosteampina. Koska öljyn hinta on korkea, myös kuivauskustannukset nousevat.
Viljasadosta on myyty ja toimitettu tiloilta tähän mennessä vasta alle kymmenesosa.
Sopimustuotannon osuus on monilla alueilla edelleen pieni. Muuta maata korkeampi se on vain Varsinais-Suomessa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella, joissa osuuden arvioidaan olevan noin puolet.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
