Mildola kaipaa lisää kotimaista rypsiä ja rapsia
Pentti Ervasto pääsi seuraamaan, miten Pirkko Heikkinen määritti rypsin rikkapitoisuuden Mildolan laboratoriossa Kirkkonummella. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoKIRKKONUMMI (MT)
”Hyvä että peitatun rypsinsiemenen käyttöön saatiin poikkeuslupa”, Avena Nordic Grainin toimitusjohtaja Kaija Viljanen sanoo.
Hän toivoo, että viljelijät edelleen uskoisivat rypsiin ja rapsiin. Mildolan tehtaalle nimittäin kaivattaisiin paljon enemmän kotimaista öljykasvien siementä kuin tällä hetkellä saadaan.
”Kotimainen rypsi on tärkein raaka-aineemme”, Viljanen korostaa.
Tehtaan puristuskapasiteetti on 130 000 tonnia vuodessa. Tänä talvena vain noin 40 prosenttia rypsistä ja rapsista on kotimaista. Ihanteellista olisi, jos kaikki saataisiin Suomesta.
Viljanen lupaa, että rypsin ja rapsin vastaanotto Mildolalle jatkuu keskeytyksettä.
”Öljypuristamomme toiminta on vankalla pohjalla ja Avena panostaa jatkuvasti sen kehitykseen.”
Rypsipuristeen osuus Mildolan tuotannosta on 60 prosenttia. Se on kysytty valkuaislähde rehuteollisuudessa ja kotieläintiloilla.
Toinen päätuote on elintarvikeöljy. Senkin myynti vetää hyvin.
”Ruokaöljyn myyntimäärä suurkeittiöille on noussut 80 prosenttia kahdessa vuodessa, Mildolan öljyjen myynnistä vastaava Pekka Risikko kertoo.
Nyt kehittämisen keskipisteenä on kuluttajille suunnattu Neito-sarja.
Risikon mukaan asiakkaat haluavat koko ajan enemmän nimenomaan kotimaista rypsiöljyä. ”Emme pysty vastaamaan kysyntään.”
Rypsin ja rapsin peittausaineiden kielto aiheutti huolta niin teollisuudessa kuin tiloillakin. Peitatun siemenen käyttöön saatu poikkeuslupa oli tervetullut.
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman toivoo, että kaikki peitattu siemen jokaisen tilan varastoista saadaan nyt hyötykäyttöön.
Hän kannustaa viljelijöitä myös kokeilemaan kylvöä peittaamattomalla siemenellä. ”Ei kannata lannistua peittausainekiellosta vaan testata, miten pärjätään ilman.”
Schulman arvioi, että uusia peittausaineita on tulossa, mutta ei vielä lähde ennustamaan, millä aikataululla.
”On hyvä, että öljykasveille saatiin muutaman kympin tukikorotus vuodelle 2015, koska silloin ei ehkä ole käytettävissä minkäänlaisia peittausaineita”, MTK:n öljykasvijaoston puheenjohtaja Pentti Ervasto sanoo.
Ervasto kannustaa viljelijöitä kokeilemaan rapsia, sekä kevät- että syysmuotoista.
”Rypsin keskisatojen kehitys on ollut surkea. Vasta viime vuonna päästiin samalle tasolle kuin vuonna 1986. Rapsilla sen sijaan lajikekehitys menee vauhdilla eteenpäin.”
Ervasto kertoo tuttavansa kevätrapsipellosta, jota kevään hankalat olot harvensivat niin, että jäljelle jäi noin puolet taimista. Vaikka pelto näytti surkealta, viljelijä ei antanut periksi vaan ruiskutti kaalikoit ja rapsikuoriaisen. Vielä kukinnan aikaan kasvusto oli pahan näköinen, mutta siitä saatiin yli kahden tonnin hehtaarisato.
”Älkää lopettako, vaikka kaikki näyttäisi menevän pieleen. Kevätrapsin toipumiskyky on ilmiömäinen”, Ervasto sanoo.
Ervasto korostaa muitakin öljykasvien hyviä puolia. Polttoaineen kulutus niiden puinnissa ja kuivatuksessa on viljaa pienempi. Samoin syksyllä: ”Öljykasvipellolle ei syksyllä puinnin jälkeen kannata tehdä mitään.”
Schulman muistuttaa, että öljykasvit ovat tärkeitä yksipuolisen viljelykierron katkaisijoina ja maan rakenteen parantajina. Ne sopivat hyvin myös integroituun kasvinsuojeluun.
Rypsi tai rapsi kannattaa pitää viljelykierrossa mukana myös tulevan cap-uudistuksen takia, Schulman sanoo. ”Kolmen kasvin viljelyvelvoite koskee nimenomaan ’rypsialuetta’.”
Ruotsissa on öljykasviviljelyssä siirrytty pääosin syysrapsiin, MTK:n öljykasvijaoston, Elintarviketeollisuusliiton ja Vilja-alan yhteistyöryhmän yhteisen öljykasvihankkeen vetäjä Petri Lintukangas toteaa.
”Sadot ovat paljon paremmat. Yksi iso syy on, että syysrapsin kukinta ei satu kesän kuumimpaan jaksoon.”
Lintukangas toteaa, että syysrapsi sopisi hyvin kylvettäväksi esimerkiksi kuminan jälkeen. ”Meillä kasvaa 20 000 hehtaaria kuminaa. Se puidaan riittävän aikaisin syysrapsin kylvöä ajatellen.”
Suomessa syysrapsia arvioidaan nyt olevan kylvössä 3 500–4 000 hehtaaria.
Schulman toteaa, että kuluva talvi voi olla kasvin kannalta vaikea.
”Mutta kannattaa katsoa, miten se lähtee liikkeelle, ja tehdä syysrapsilohkojen mahdollinen uudelleenkylvö vasta viimeiseksi.”
SATU LEHTONEN
Tuoretta öljykasvitietoa
sivuilla rapsi.fi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
