Kasvinsuojeluaineille resistenttiä pihatähtimöä havaittu muutamalla pellolla
Rikkakasviseurannan erityisenä kiinnostuksen kohteena on tällä kertaa rikkojen resistenssi kasvinsuojeluaineita vastaan. Tutkimusalueena on noin 600 kevätviljapeltoa kolmen vuoden aikana.
Rikkakasvien tutkijat palaavat tänä kesänä kevätviljapelloille, joiden kasvilajistoa tutkittiin viimeksi vuosina 2007–2009. Tarkoituksena on selvittää, mitkä rikkakasvilajit ovat yleisimpiä ja haitallisimpia kevätviljapelloilla sekä miten lajisto on muuttunut.
Rikkakasvilajiston muutokseen on vaikuttanut etenkin kevytmuokkauksen yleistyminen. Nyt erityisen kiinnostuksen kohteena on, kuinka yleistä herbisidiresistenssi on Suomessa. Resistenssillä tarkoitetaan rikkakasvilajin muuttumista kestäväksi kasvinsuojeluaineita vastaan. Kahtena ensimmäisenä seurantavuonna muutamilla pelloilla on havaittu resistenttiä pihatähtimöä.
Rikkakasvien seurantaa tekee Luonnonvarakeskus Luke yhteistyössä maatilojen kanssa noin 300 tilan pelloilta Etelä- ja Keski-Suomessa vuosina 2020–2022. Yhteensä tutkimusalueeseen kuuluu noin 600 kevätviljapeltoa, jotka sijaitsevat Nivala-Vieremä-Kitee –akselin eteläpuolella. Kesällä 2022 seuranta-alueina ovat Jokioisten seutu, Lammin seutu, Laihia, Laukaa/Toivakka ja Ruokolahti/Imatra.
”Seurantaan osallistuu sekä luomutiloja että tavanomaisen viljelyn maatiloja. Viljelijä on itse päättänyt seurantapeltojen viljelystä ja kasvinsuojelusta. Tiedot viljelytoimista keräämme viljelijöiltä ja Ruokaviraston tietokannoista”, kertoo Luken erikoistutkija Jukka Salonen.
Tieto rikkakasvien yleisyydesta ja haitallisuudesta on tärkeää kasvinsuojelun kannalta. Kahtena ensimmäisenä seurantavuonna on todettu kylänurmikan nousu runsaimpien rikkakasvilajien joukkoon. Kymmenen vuotta sitten pelto-orvokki osoittautui yleisimmäksi ja juolavehnä kaikkein runsaimmin biomassaa tuottavaksi lajiksi. Yksi nopeimmin yleistyneistä lajeista verrattuna 1990-luvun havaintoihin ja on peltomatara, joka on vakiinnuttanut paikkansa kymmenen runsaimpana kasvavan rikkakasvilajin joukossa.
Rikkakasviseuranta 2020–2022 on järjestyksessä viides valtakunnallinen kevätviljapeltojen rikkakasvilajistoa kartoittava hanke, jonka juuret juontavat 1960-luvun alkuun. Yhteistyössä viljelijöiden kanssa kerättävällä kasvillisuus- ja kasvinsuojelutiedolla on sekä kansallista että kansainvälistä arvoa. Alueelliset erot lajistossa ohjaavat tarkentamaan paikallista kasvinsuojeluneuvontaa.
Lue lisää:
Herneellä havaittu juovahernekärsäkästä – kasvustoja syytä tarkkailla
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
