Tukioikeuksia mitätöity 22 000 hehtaaria

Peruslohkomuutokset on hyvä tehdä viipymättä, jotta kunta ehtii käsitellä ne ennen tukihakua. Kuva: Jaana Kankaanpää

Tukioikeuksien mitätöintiä ei ole tehty mielivaltaisesti vaan EU:n asettamien ehtojen mukaan, korostavat Maaseutuvirasto (Mavi) ja maa- ja metsätalousministeriö.

Santtu Komi ihmettelee MT:n mielipidesivulla tänään julkaistussa kirjoituksessaan tukileikkausten perusteita.

Komi pitää tapaa mielivaltaisena. Hän olisi halunnut, että leikkaukset olisi kohdistettu viljelijän omiin tukioikeuksiin, ei vuokranantaijien omistamiin.

Ilmoituksen tukioikeuksien mitätöinnistä on saanut tai saamassa yhteensä 38 000 viljelijää ja maanomistajaa. Tukioikeuksia on mitätöity tähän mennessä 22 000 hehtaarin verran.

Mitätöidystä alasta 13 000 hehtaaria mitätöitiin 27 000 aktiivitilalta eli maataloutta harjoittavalta tilalta. Loput 9 000 hehtaaria mitätöitiin maanomistajilta, jotka eivät harjoita viljelyä.

Tukioikeuksien mitätöinti perustuu EU:n komission vaatimukseen. Komissio edellytti niiltä jäsenmailta ylimääräisten tukioikeuksien mitätöintiä, jos nämä halusivat säilyttää käytössä vanhat, edellisen kauden tilatukea varten perustetut tukioikeudet.

Koska tukioikeudet eivät ole sidoksissa tiettyihin peltolohkoihin, mitätöinnissä perusteena olivat tilan tukioikeuksien ja peltohehtaarien kokonaismäärät.

Yksittäisten vuokranantajien lohkoja ei siis verrattu heidän omistamiinsa tukioikeuksiin, kun lohkot ja tukioikeudet olivat vuokrattuina aktiiviviljelijöille. Tästä syystä myös vuokranantajien tukioikeuksia on mitätöity, vaikka heidän omistamiensa lohkojen pinta-ala ei ole muuttunut, Mavi ja maa- ja metsätalousministeriö korostavat.

Tukioikeuksien mitätöintitapa säädettiin EU:n komission asetuksessa, toteaa maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston päällikkö Risto Artjoki.

Lue myös:

Tukioikeudet on leikattu mielivaltaisesti