Suometsät kuntoon kevyillä koneilla – kysyntää enemmän kuin kuljettajat ehtivät ajaa


Rottnen harvesteri painaa 8 000 kiloa, mikä on noin puolet normaalikokoisen harvesterin painosta. Myös Sampo Rosenlew valmistaa kevyitä, harvennuksille tarkoitettuja metsäkoneita. Kuva: Markku Pulkkinen

Ajokoneessa on edessä sata senttiä leveät telat. Kuormatraktori painaa tyhjänä 12 000 kiloa. Kuva: Markku Pulkkinen

Timo Saarentausta on ollut tyytyväinen kevyiden metsäkoneiden kysyntään. Koneita ei tarvinnut seisottaa edes syksyn sateissa. Kuva: Markku Pulkkinen

Rottnen kevyet metsäkoneet harventavat Lopella tiheää suomännikköä avaraan kasvukuntoon. Lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin, mutta homma käy, vaikka takana on vetinen syksy. Metsäkoneyrittäjä Timo Saarentausta uskoo, että 60 hehtaarin Mustinsuolla saadaan korjata puuta kolmen kuukauden ajan katkotta.

"Nämä koneet ovat lähes puolet tavallisia metsäkoneita kevyempiä, joten ne pysyvät hyvin pinnalla. Harvesteri painaa vain kahdeksan tonnia ja kuormatraktori kaksitoista. Tällä ketjulla pystyimme tekemään viime syksynäkin töitä koko ajan", Saarentausta kertoo.

Hän hankki Ruotsissa valmistetut Rottnen koneet käytettyinä vuosi sitten, kun asiakkaat toivoivat kevyempiä koneita. Hankinta osui nappiin. Kysyntää olisi enemmän kuin kuljettajat ehtivät ajaa. Vuodessa molempien koneiden mittariin on kertynyt yli 2 000 työtuntia. Saarentaustan kevytkorjuuketju työskentelee lähes yksinomaan Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen harvennuksilla.

Tervakoskella varikkoaan pitävällä koneyrittäjällä on kaksi muutakin, Hämeen alueella liikkuvaa, normaalia hakkuukoneketjua. Niiden työt piti märkien korjuuolojen vuoksi pysäyttää joulukuussa noin neljäksi viikoksi.

Saarentausta on parantanut Rottne-koneidensa käyttöominaisuuksia asentamalla niihin leveämmät vanteet, renkaat ja telat. Harvesterin eturenkaat ovat 80 senttiä leveät, ketjuilla varustetut pallorenkaat. Ajokoneen takatelat ovat 110 senttiä ja etutelat 100 senttiä leveät.

"Olen ollut tyytyväinen rengasvarustukseen. Jälkiä jää todella vähän", Saarentausta sanoo.

Kokeneiden kuljettajien ammattitaito ehkäisee myös painaumien syntymistä. Mustinsuon urakalla työskentelevät Sipi Lindholm ja Ossi Laurikainen. Lindholm kahmii kuormatraktorin ajouralle pehmeisiin kohtiin latvuksia ja muuta hakkuutähdettä. Nekin estävät urien syntymistä.


Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen asiakkuus- ja metsäpäällikkö Vesa Orjasniemi on tyytyväinen yhteistyöhön Saarentaustan kanssa.

"Kevyemmät koneet ovat meille todella tarpeen. Olemme saaneet teetettyä koneilla paljon suometsien ja muidenkin kosteiden paikkojen harvennuksia. Jälki on hyvää eikä maasto- tai juuristovaurioita synny", Orjasniemi iloitsee.

Etelä-Suomen talvet ovat olleet lyhyitä eikä pehmeiden maiden harvennuksia ole ehditty tehdä riittävästi. Valtakunnallisestikin turvemailla on kangasmaihin verrattuna selvästi enemmän harvennusrästejä. Turvemaiden puunkorjuuolot ovat muutenkin kangasmaita haastavammat, joten puunostajilla ei ole ollut erityisiä intressejä suunnata hakkuita sinne.

"Jos soiden puunkorjuuseen soveltuvaa kalustoa olisi nykyistä enemmän, auttaisi se suometsien hoidossa. Tämä koneketju on osoittanut, että turvemaiden puunkorjuuta voidaan tehdä käytännössä ympäri vuoden."


Huonona puolena kevyemmässä korjuuketjussa on pienempi työteho, jolloin korjuukustannus kuutiota kohden luonnollisesti kasvaa.

"On kuitenkin aina parempi vaihtoehto harventaa, vaikka korjuukustannus olisi vähän korkeampikin kuin jättää alueet kokonaan käsittelemättä. Kasvu ja investoinnit menevät hukkaan, mikäli satoa ei korjata. Pienempiä koneita voidaan käyttää muuallakin kuin suometsissä, jos metsänomistaja niin haluaa", Orjasniemi painottaa.

Hän arvelee, että kevyiden koneiden tarve kasvaa tulevaisuudessa. Lyhyet talvet eivät mahdollista tavanomaisille koneille riittävän pitkää korjuukautta pehmeillä mailla. Ruotsissa kevyitä metsäkoneita hyödynnetään enemmän kuin Suomessa.