Parsat ja mansikat uhkaavat jäädä keräämättä Keski-Euroopassa – Belgian tiloilla alle puolet tarvitusta työvoimasta, myös vienti uhkaa tyssätä koronaviruksen takia
Käsillä oleva parsa- ja mansikkasesonki kärsii rajojen sulkemisesta voimakkaasti.
Monet parsatilat ovat riippuvaisia kausityövoimasta. Kuva: Juha ROININENKeski-Euroopan vihannes- ja hedelmätuottajat ovat kovilla koronaviruspandemian takia. Tiloilta puuttuu paljon kausityöntekijöitä, mikä näkyy erityisesti parsantuotannossa.
Parsan kasvatussesonki on lyhyt: se alkaa maaliskuussa ja päättyy jo juhannukseen. Erityisesti sesongin alussa kilpailu markkinoilla käy kuumana, joten parsojen nosto tulee aloittaa ajoissa.
”Suurin huolemme on kausityövoima puute. Jos parsoja ei saada nostettua ajoissa, ne menevät pilalle ja sato jää kokonaan saamatta", Belgian puutarha-alan osuuskuntien pääsihteeri Luc Vanoirbeek kertoo MT:lle tilanteesta.
Parsan lisäksi apukäsien vähyys näkyy myös monissa muissa vihanneksissa. "Tuotanto uhkaa häiriintyä paprikoissa, kurkuissa ja mansikoissa – ja monissa muissa kasviksissa ja hedelmissä."
Belgian vihanneshuutokaupat rullaavat tavalliseen tahtiin.
Vihannesten- ja hedelmientuottajien osuuskunnassa BelOrtassa on mukana toistatuhatta viljelijää Belgiasta ja Hollannista. Osuuskuntien yhteinen huutokauppa tavoittaa päivässä 400 ostajaa myös koronakriisin aikana.
Sää on ollut toistaiseksi tuottajien puolella ja kaupatut tuotteet ovat olleet ykköslaatua. Vaikka vihannes- ja hedelmätuotanto on toistaiseksi pysynyt tasaisena, tulevaisuus huolettaa.
"Vuodessa osuuskuntaan kuuluvilla viljelijöillä on käytössään 45 000 sesonkityöntekijää, mutta nyt vain 15 000."
"Sen jälkeen, jos henkilöitä saadaan tiloille, meidän pitää pohtia tarkasti, kuinka varmistamme, ettei virus leviä", Vanoirbeek selostaa.
BelOrtan huutokaupassa on käsillä tärkeä mansikkasesonki. Kuten parsat, myös ne pitää saada kuluttajalle mahdollisimman nopeasti. Huoli hinnasta varjostaa tuottajia.
”Toinen huolemme kausityövoiman lisäksi ovat markkinat ja niiden epävakaus. Vaikka tilanne on nyt hyvä, on vaikea sanoa, mihin olemme menossa hintojen osalta.”
”Hinnat ovat toistaiseksi normaalilla tasolla, mutta hinnoissa on ollut nähtävissä paljon ylä- ja alamäkiä viime viikkojen aikana. Kriisin alkupuolella ruokaa ostettiin enemmän kuin pystyimme tuottamaan, mutta nyt tilanne on tasaantunut”, Vanoirbeek viittaa viikkojen takaiseen ruokahamstraukseen.
Ravintoloiden sulkeminen on vähentänyt tiettyjen kasvisten kysyntää. Vanoirbeek toivookin, että ihmiset ostaisivat kriisin aikaan enemmän paikallisia tuotteita.
BelOrtan osuuskunnan tuotteista valtaosa viedään Belgian ulkopuolelle. Eniten kasviksia ja hedelmiä menee Saksaan ja Ranskaan, mutta myös Japaniin, Kreikkaan ja Italiaan.
Kausityövoiman puute ja rajojen sulkemisesta syntyneet ongelmat ruokavientiin voivat näkyä ruokapulana ennen pitkää ympäri Eurooppaa.
”Osuuskuntamme on vientivetoinen. Nähtäväksi jää, miten vienti kehittyy”, Vanoirbeek summaa.
Lue myös:
Lähiruokaan keskittyvän BelOrtan huutokauppa Belgiassa tavoittelee tuottajille korkeinta hintaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
