Lehmien ryhmittely parantaa tuotosta ja työn sujuvuutta
Eläinten ryhmittelyyn on kiinnitettävä huomiota uutta navettaa suunniteltaessa.
Ryhmittely on saatava mahdollisimman sujvaksi, tutkijat totesivat Valion navettaseminaarissa viime viikolla.
Esimerkiksi ikä ja lypsykaudenvaihe vaikuttavat lehmien hoitoon. Ryhmittelemällä eläimet niiden ruokinta- ja hoitotarpeen mukaisesti, parannetaan eläinten hyvinvointia ja tuotosta sekä helpotetaan työskentelyä navetassa.
Tutkijat selvittivät vuosina 2010–2013 ryhmittelyä maitotiloilla, joilla on 100–400 lehmää. Tiloista 50:llä oli asemalypsy ja 32:lla robotteja kaksi tai useampi.
”Mitä suurempi karja, sitä useampia ryhmiä tarvitaan”, arkkitehti Tapani Kivinen maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT) toteaa.
Esimerkiksi ensimmäistä kertaa poikivat hiehot täytyisi koota omaksi ryhmäkseen, eikä sijoittaa vanhempien poikimista odottavien, umpilehmien tai lypsyssä olevien joukkoon, sanoo eläinlääketieteen tohtori Mari Hovinen Helsingin yliopistosta.
Erityistä huomiota, ja omat ryhmät, on annettava poikimista odottaville ja juuri poikineille lehmille.
”Suurin osa lehmien poistoista tehdään aivan poikimisen jälkeen”, kertoo tutkija Kristiina Sarjokari Helsingin yliopistosta.
Syinä ovat poikimavaikeudet, jalkasairaudet ja tapaturmat.
Tutkijoiden suunnitelmissa tulevaisuuden lypsykarjatilalla ei ole vain yhtä navettaa, vaan karja jaetaan useaan halliin. Tutkijat myös suosittelevat sijoittamaan lypsyaseman omaan siipeensä varsinaisen eläinhallin kylkeen. Sen katsotaan sujuvoittavan työskentelyä ja myös helpottavan navetan myöhempää laajentamista.
Lypsyrobotit sen sijaan sulautuvat kätevästi eläinhallin keskikohdille.
Nuorkarjalle suositellaan omaa hallia tai ulkoistusta kokonaan toiselle tilalle.
”Vasikoilla on erilaiset tarpeet kuin lehmillä. Vasikat tarvitsevat esimerkiksi enemmän lämpöä. Myös tautipaine pienenee, kun ikäryhmät ovat erillään”, sanoo tohtorikoulutettava Leena Seppä-Lassila Helsingin yliopistosta.
Tutkijat suosittelevat kasvattamaan vasikoita vasikkataloksi kutsumissaan halleissa. Iglukasvatusta he pitävät huonona niin eläimelle kuin hoitajalle.
”Iglukasvatus vaatii talvella lumitöitä ja maidonkuljetus igluille on usein hankalaa. Talvella liukkaus lisää tapaturmariskiä”, tutkimusvastaava Markku Lätti työtehoseurasta toteaa.
Erikoistutkija Janne Karttunen työtehoseurasta sanoi, että edelleen suuressa osassa isoistakin navetoista kuivikkeiden levitys tehdään käsityönä. ”Se ei ole enää nykypäivää.”
Koneelliseen kuivikkeiden levitykseen siirtymistä puoltaa muun muassa työntekijöiden terveyden säilyminen, koska hankalissa asennoissa työskentely pitkiä aikoja päivittäin on kuluttavaa. Lisäksi, mitä helpommin kuivikkeet pystytään levittämään, sitä enemmän ja paremmin niitä käytetään.
Robottilypsy on yleistynyt tiloilla. Viime vuoden lopussa Suomessa oli 1 094 robottia 818 tilalla.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
