Yksi tai kaksi puimuria palaa vuosittain - akselien ympäri kiertyvät oljet riskin paikka

Syksyn sadonkorjuu on alkanut aikaisin ja kuivissa oloissa, mikä on herättänyt huolta puimureiden paloturvallisuudesta. Puimuritehdas ja vakuutusyhtiö eivät näe kuitenkaan pidä puimureita paloherkkinä. Kuva: Markku Vuorikari

”En ole huolissani leikkuupuimureiden paloriskeistä, vuodessa palaa ehkä yksi tai kaksi puimuria koko maassa”, arvioi maatila-asiantuntija Arto Laine LähiTapiolasta Etelä-Pohjanmaalta.

Laineen mukaan kuivureiden palot ovat puimureiden paloja yleisempiä, turvetyömaista puhumattakaan.

Laine toteaa, että puimurit pidetään yleensä hyvässä kunnossa ja kalusto käydään läpi ennen puintikautta. Korjuusesonki on niin lyhyt, ettei seisokkeihin ole varaa.

Puimureissa on myös alkusammuttimet, joilla palonalkuja pystytään taltuttamaan.

Laineen kokemuksen mukaan palot syttyvät kolmesta kohdasta. Sähkölaitteiden lisäksi kohlimien löystyneet laakerit saattavat kuumentua ja sytyttää paljon. Kolmas riskin paikka ovat luistavat kiilahihnat.

Puimureiden tiedetään sytyttäneen tulipaloja kuumissa ja kuivissa oloissa, mutta ei Suomessa. Moottori ja pakoputki ovat korkealla ja pakokaasu puhalletaan ylöspäin, jolloin mahdolliset kipinät ehtivät sammua ennen päätymistä maahan.

Tilanne voi olla nyt toinen, kun takana on pitkä kuiva ja helteinen kausi. Isoa riskiä oljen syttymiselle Laine ei kuitenkaan näe.

Lähes poikkeuksetta puimurin palo saa alkunsa, kun akselin ympärille kiertyy olkea. Kuumetessaan olki syttyy lopulta palamaan, kertoo huoltoinsinööri Toni Romppanen Sampo-Rosenlewilta.

Romppanen pitää Laineen tavoin puimureiden tulipaloja erittäin harvinaisina. Ehkä 1–2 puimuria palaa vuosittain Suomessa eikä joka vuosi yhtään.

Kun puimuri pidetään puhtaana ja muutoinkin kunnossa, rasvataan laakerit ajallaan ja ollaan varovaisia, paloriskit pysyvät hallinnassa, Romppanen toteaa. Moottoritila on syytä pitää puhtaana, vaikka palot eivät juuri sieltä ala.

Sampo-Rosenlewilla on ilmainen neuvontapuhelin, ja puheluita on tullut tasaisen runsaasti. Mitään yksittäistä ongelmaa tai asiaa ei ole noussut kuluvana kesänä esiin, Romppanen toteaa.

Kuluneet laakerit pitävät itsessään niin kovaa meteliä, että vioittuminen huomataan ennen kuin laakeri kuumenee liiaksi. Kiilahihnatkaan eivät luistaessaan juuri kuumene niin paljon, että palo saisi siitä alkunsa.

Viime syksy oli poikkeuksellisen vaikea. Kiilahihnat ja ketjut joutuivat lujille ja niitä jouduttiin vaihtamaan tavallista enemmän.

Syksystä kuitenkin selvittiin eikä se ole näkynyt tämän syksyn kunnostuksissa. Varaosakauppa on käynyt normaalin kesän tapaan.

Viime kesän vaikeudet näkyivät myös kuivuripaloissa: niitä oli peräti 48. Uuniin jääneet epäpuhtaudet ovat yleisin syy paloon.