Munakunta siirtyy muovikennoihin
Munakunta korvaa pahviset munien keräilykennot muovisilla kennoilla ja keräilylavoilla syksyn aikana. Pestävien ja kierrätettävien kennojen arvioidaan kestävän vähintään seitsemän vuotta.
Osuuskunta esitteli uusia kennoja ja automaattisia lavojen purkulaitteistoja viime viikon torstaina Piispanristin pakkaamolla Turussa. Kennot tulevat Italiasta ja Belgiasta.
Muoviset kennot eivät ole suomalainen keksintö. Keski-Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa on siirrytty niihin parin viime vuoden aikana, kertoo toimitusjohtaja Jan Lähde Munakunnasta.
Kokonaisinvestointi on noin miljoona euroa, mutta rahat saadaan takaisin nopeasti. Pahvikennot olivat huomattavasti muovisia kalliimpia.
Kuljetuskuluissa säästetään, kun muovikennojen ansiosta munia sopii kuljetuslavalle noin 20 prosenttia enemmän kuin ennen. Samalla vähennetään ympäristövaikutuksia.
Piispanristille on rakennettu pesulinja, jolla kennot ja kuljetuslavat pestään joka kerta, kun munia tuodaan pakkaamolle. Tällä taataan, ettei haitallisia tauteja pääse siirtymään tilalta toiselle, Lähde sanoo.
Muovikenno on mittatarkka, jolloin munien purku on voitu automatisoida.
Häkkien vaihtaminen notkautti tuotantoa alkuvuonna, mutta vaje on kurottu umpeen ja markkinat ovat varsin hyvin tasapainossa. Omavaraisuusaste on 108 prosentin luokkaa, Lähde toteaa.
Myös munien kulutusnäkymät ovat hyviä. Kulutuksen odotetaan kasvavan tänä vuonna 5–6 prosenttia, mistä puolet tulee karppauksesta. Karppauksen suosion lasku on näkynyt syksyllä munien menekissä.
Ensi vuodelle povataan maltillista neljän prosentin volyymien kasvua.
Lähde harmittelee sitä, että
munien tuottajahinnoista tuli
hieman virheellinen kuva syksyllä. Syys–lokakuun kaksi korotusta eivät näkyneet vielä tilastossa, vaikka hintaa on nostettu 9 senttiä kilolta.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
