Lammas- ja vuohiväki pulassa rakentamisasetuksen kanssa
Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtajaa Tapio Rintalaa ja Suomen Vuohiyhdistyksen hallituksen jäsentä Erkki Väisästä suututtaa. Heidän mielestään lammas- ja vuohiyrittäjien asiantuntemusta ei ole otettu tarpeeksi huomioon, kun on laadittu asetusta tuettavan lammas- ja vuohitalousrakentamisen vaatimuksista.
Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) asetus on tullut voimaan elokuussa.
”Jos tällaista tulkitaan pilkuntarkasti, se estää kaiken taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevän tuetun lampola- ja vuohinavettarakentamisen”, Rintala tiivistää.
”Vaatimus yli nollan asteen lämpötilasta tarkoittaa käytännössä, että kylmäpihattoja ei voida tehdä”, sanoo Väisänen. Suurin osa kuttuloista on kylmäpihattoja.
Vesiastiavaatimukset edellyttäisivät suurta astiaa, josta kutut kuljettaisivat vettä parrassaan koko karsinaan. Kiipeilytasot keräisivät kärpäsiä ja rottia.
Automaattisten juomalaitteiden hälytysjärjestelmä vaikuttaa Rintalasta mahdottomalta, samoin ruokinta- ja juottolaitteiden sijoittaminen niin, etteivät ne pääse likaantumaan.
”Ruokinta ja juottolaitteiden tulee olla kiinteästi asennettuja. Paalihäkkejä tai vesiämpäreitä ei voisi enää käyttää”, Rintala toteaa.
Eläintilojen ilmanvaihdon on toimittava myös ilmanvaihtolaitteiden toimintahäiriön aikana. ”Kuka hullu sellaisen ostaa, joka toimii yhtä hyvin silloinkin kun ei toimi”, Rintala hämmästelee.
Rintalan mukaan jo eläinten määritelmät asetuksessa ovat erilaiset kuin muussa lainsäädännössä.
Karitsa on määritelty alle kuuden kuukauden ikäiseksi ja uuhi synnyttäneeksi naaraspuoliseksi lampaaksi.
”Synnyttämätön yli puolen vuoden ikäinen jää täysin määrittelemättä.”
Pässi on asetuksen mukaan ”sukukypsä urospuolinen lammas”. ”Suomenlammas voi tulla sukukypsäksi alle puolivuotiaana. Onko se silloin karitsa vai pässi”, Rintala kysyy.
Esimerkiksi EU:n uuhipalkkion ja teuraskaritsan laatupalkkiossa määritelmät ovat erilaiset.
Tuottajajärjestö MTK on esittänyt keväällä MMM:lle määritelmien yhtenäistämistä muiden tukien kanssa. Myös Lammasyhdistys ja Vuohiyhdistys lähettivät oman lausuntonsa asetusluonnoksesta.
”Vuohiyhdistyksen lausunnosta ei ole huomioitu mitään. Eläimen lajikohtaisia tarpeita ei ole otettu huomioon”, Väisänen kertoo.
Myös asetuksen kielivirheet riepovat Rintalaa: ”Tämä on jätetty oikolukematta. Täytyyhän talossa olla joku suomenkielentaitoinen, joka näitä säätää!”
MMM:n suunnittelija Kjell Brännas kertoo, että asetuksen määritelmät on poimittu kansallisista eläinsuojelumääräyksistä. ”Olisi vielä sekavampaa, jos ne olisivat siellä erilaiset.”
Brännasin mukaan tuettavien ruokinta- ja juomalaitteiden on oltava kiinteitä. Irrallistakin, kuten ämpäriä, saa käyttää.
Ilmanvaihtolaitteiden toimintavaatimuksella tarkoitetaan sitä, ettei sähkökatko saa katkaista ilmanvaihtoa.
Asetuksen molemmat kieliversiot ovat olleet kielenkääntäjällä, kommentoi Brännas kielivirheitä. Asetus päivitetään todennäköisesti ensi vuonna.
Elykeskukset ovat jo saaneet tulkintaohjeet asetuksen ristiriitaisista kohdista.
HANNA SALONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
