MMM kehuu itseään: "Suomi oli kokoaan isompi EU-puheenjohtajakaudellaan"
Tapahtumien pääpaikkana oli Bryssel, mutta EU-päättäjiä käytettiin myös suomalaisella maitotilalla.
Syyskuun epävirallisen maatalousministerikokouksen yhteydessä Aino ja Mikael Wathén esittelivät luomukarjaansa eurooppalaisille maataloustoimittajille Hausjärvellä. Kuva: Jarkko Sirkiä"Onnistuimme hyvin ja juuri niin kuin piti. Suomi oli kokoaan suurempi."
Näin summaa maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio oman hallinnonalansa pärjäämistä Suomen päättyneellä EU-puheenjohtajuuskaudella.
Suurin osa kauden tapahtumista sijoittui Brysseliin: MMM järjesti esimerkiksi 96 työryhmäkokousta ja neljä virallista Agrifish-neuvoston kokousta. Se tiesi virkamiehille jatkuvaa reissaamista.
Suomeenkin saatiin kansainvälistä väkeä, yhteensä yli 1 100 vierasta. Muista ministeriöistä poiketen MMM kierrätti vieraita myös Helsingin ulkopuolella.
Esimerkiksi epävirallinen maatalousministerikokous käytti yli 200 osallistujaa maitotilalla ja metsässä. Aiheina olivat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja maaperän hiilensidonta, jotka kiinnostavat nyt kaikkia.
Yksi kauden jännitysnäytelmistä oli poliittisen yhteisymmärryksen saavuttaminen Itämeren ja Atlantin tämän vuoden kalastusmahdollisuuksista.
EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaan EU:n tuli saavuttaa kalakantojen hyödyntämisen "kestävän enimmäistuoton taso" kuluvaan vuoteen mennessä. Tavoitetta pidettiin mahdottomana ja tarvittavia kalastuksen vähentämistoimia liian suurina. Lähelle kuitenkin lopulta päästiin.
Komissiokin myönsi, että Suomen johdolla saavutettiin "vuosikymmenen kestävin ja kunnianhimoisin kalastuskiintiöratkaisu", jonka ansiosta Pohjanmeren ja Itämeren saaliista 99,4 prosenttia tulee kestävistä lähteistä.
Silti ympäristöjärjestöt tiedottivat: "Ministerikokouksen tulos: Ylikalastus ei lopu Itämerellä", elinkeinokalatalousyksikön päällikkö Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriöstä muistelee. "Vähän niin kuin tiedote olisi tehty jo etukäteen eikä päätöstä olisi luettu ennen sen lähettämistä."
Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus ei Suomen puheenjohtajakaudella päässyt maaliinsa, mutta lukematon määrä yksityiskohtia saatiin eteenpäin, EU-koordinaatio ja kansainväliset asiat -yksiköstä vastaava päällikkö Ahti Hirvonen kertoo.
Asioiden eteneminen hidastui muun muassa siksi, että parlamentti ja komissio vaihtuivat.
Metsäasiat saatiin puheenjohtajakauden aikana nostettua korkealle poliittiselle tasolle, metsäneuvos Heikki Granholm toteaa.
Jäsenmaille syntyi yhteinen tahtotila EU:n metsästrategiasta ja Maailman metsät -tiedonannon päätelmät saatiin valmiiksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

