Suomi kasvattaa valtaansa kansainvälisenä maatalousvaikuttajana

FAO:ssa Suomi teki aloitteen vuoden 2020 julistamisesta kansainväliseksi kasvinterveyden vuodeksi. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja ministeriön kansainvälisten asioiden johtaja Aulikki Hulmi uskovat, että aloite menee läpi FAO:n yleiskokouksessa heinäkuussa. Kuva: Sari Gustafsson

Suomen kolmivuotinen kausi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n hallintoneuvoston Pohjoismaiden edustajana alkaa heinäkuun alussa. Paikka hallintoneuvostossa tarkoittaa, että Suomi saa jatkossa paremmin ääntään kuuluville kansainvälisissä maatalousasioissa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan Pohjoismaiden edustajan tehtävä on Suomelle merkittävä. "Suomi haluaa keskittyä yleiseen ruokaturvaan. Siitä on muodostunut meille liiankin itsestään selvä asia, mitä se ei ole", Leppä totesi.

Suomen hallintoneuvostokauden myötä maa- ja metsätalousministeriön kansainvälisten asioiden johtaja Aulikki Hulmi siirtyy Rooman työskentelemään FAO-asioiden parissa. Hulmi aikoo työssään edistää Pohjoismaille tärkeitä asioita, kuten ruokaturvan tietoisuutta.

"Yhteiskunnan tehtävänä on turvata kansalaisille terveellinen ja ravitseva ruoka. Ruokaturvan merkitys pohjautuu historiaan, sillä olemme itsekin kokeneet vakavan nälkäkriisin Suomessa 1860-luvulla."

Pohjoismaiden edustajana hallintoneuvostossa Suomi painottaa kolmea aluetta: tiedon tuottamista ja jakelua, riskinkestävyyttä ja luonnonvarojen kestävää hallintaa.

Hulmin mukaan Suomella on paljon annettavaa FAO:lle, kuten avoimen ja tehokkaan hallinnon tukeminen. "On tärkeää, että tieto on luotettavaa ja sitä on saatavilla kaikilla tasoilla, ei vain poliittisilla päättäjillä."

Luonnonvarojen kestävä hallinta on Suomelle merkittävä teema. "Suomi on kiertotalousmaa ja myös FAO:ssa ollaan kiinnostuneita meidän kokemuksista ja malleista."

Hulmi kuitenkin myöntää, että FAO:n kaltaisissa kansainvälisissä järjestöissä muutosten läpi vieminen vie aikaa. "Ne on laivoja, joiden suunta muuttuu hitaasti. Suomelle on arvokasta, että osaamme toimia yhdessä."

Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO tähtää nälänhädän ja köyhyyden poistamiseen sekä luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen. YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteista köyhyyden ja nälänhädän poistaminen ovat vahvasti esillä FAO:n työssä.

Hulmi kuitenkin huomauttaa, että lähes kaikki tavoitteet linkittyvät FAO:n toimintaan. "Esimerkiksi koulutus ei ole mielekästä ja mahdollista, jos meillä ei ole ruokaturva kunnossa, sillä kouluissa ei jakseta istua nälkäisinä."

Kehitysapurahojen leikkaukset vaikuttavat Suomen rooliin FAO:ssa. Sipilän hallitus päätti hallituskauden alussa leikata kehitysapurahoja noin 300 miljoonalla. Hulmin mukaan leikkaukset vaikuttavat ennemmin tai myöhemmin siihen, miten suomalaisiin suhtaudutaan. "FAO:ssa varmasti odotetaan, että tämä on ohimenevä vaihe ja Suomi tulisi tasolle, jolla se on ollut."