The Guardian: Ruokajärjestelmämme on rikki — Suuryritykset tahkovat voittoa ruuan hinnan noustessa, Britanniassa 25 prosenttia viljelijäperheistä elää köyhyysrajan alapuolella
Ruokajärjestelmää dominoi pieni määrä ylikansallisia suuryhtiöitä, arvioi the Guardianille Alex Maitlant.
Kansainvälisestä viljakaupasta leijonanosa on muutaman toimijan käsissä. Arkistokuva. Kuva: Lari LievonenRuokajärjestelmämme on rikki. Järjestelmä epäonnistuu auttamaan vähäosaisia ja keskittää valtaa ja tuottoja harvoihin käsiin.
Tätä mieltä ovat the Guardinin haastattelemat asiantuntijat.
Ruuan hinta on noussut tänä vuonna YK.n mukaan jo 20 prosenttia. Noin 345 miljoonan ihmisen ruokaturvatilanne on tällä hetkellä heikko.
Nykyinen kriisi on viimeisin epäonnistumisten sarjassa, arvioi the Guardianille Alex Maitland hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamista.
Ukrainan sota on uusi isku jo valmiiksi rikkinäiseen ruokajärjestelmään, Maitland jatkaa. Sitä ovat haurastuttaneet myös muun muassa äärimmäiset sääilmiöt.
”Ruokajärjestelmää dominoi pieni määrä ylikansallisia suuryhtiöitä. Ei ole yllättävää, että nämä yhtiöt ovat tehneet samaan aikaan massiivista voittoa.”
Viljan ja muiden ruuan raaka-aineiden kansainväliseen kauppaan erikoistuneiden suuryritysten tilipussi on voinut kriisien keskelläkin pulskasti. Raaka-ainekaupapan erikoistuneita suuryrityksiä kutsutaan lempinimellä ABCD niiden etukirjaimien mukaan: Archer-Daniels-Midland, Bunge, Cargill ja Louis Dreyfus. Yhdessä ne hallitsevat 70—90 prosenttia kansainvälisestä viljakaupasta.
Ne ovat tehneet the Guardianin mukaan hyvän tuloksen Ukrainan kriisistä huolimatta.
Archer-Daniels-Midland teki ennätystuloksen tämän vuoden toisella neljänneksellä. Louis Dreyfus taas raprotoi voittojensa kasvaneen vuonna 2021 edellisvuodesta yli 80 prosenttia.
”Se, että raaka-ainekaupan jättiläiset tekevät ennätysvoittoja nälkäkriisin uhatessa on epäoikeudenmukaista”, sanoo the Guardianille YK:n kestävien ruokajärjestelmien asiantuntija Olivier De Schutter. ”Mikä vielä pahempaa, nämä suuryritykset olisivat voineet tehdä enemmän estääkseen kriisin synnyn.”
Kansainväliset viljamarkkinat ovat energiamarkkinoitakin keskittyneempiä ja vähemmän läpinäkyviä, De Schutter toteaa.
Huolia on esitetty myös siementen ja maataloudessa käytettävien kemikaalien kaupan keskittymisestä. Kolme ylikansallista suuryritystä, Bayer-Monsanto, Dupont-Dow ja Chem-China Sygneta vastaavat noin 60 prosentista kauppaa.
Suomessa keskustelunaiheena jo pidempään on ollut lannoitemarkkinoiden keskittyminen.
Myös vähittäiskauppa on keskittynyttä. Puolet EU:ssa tapahtuvasta ruokamyynnistä tehdään 10 elintarvikeketjun kautta.
Kuluttajien lisäksi uhreja ovat viljelijät. ”Puolet maailman aliravitusta väestöstä ovat pienviljelijöitä perheineen. Köyhimmät käyttävät tuloistaan huomattavasti suuremman osan ruokaan kuin rikkaat.”
Talousongelmat eivät koske vain kehittyviä maita. Britanniassa arviolta jopa 25 prosenttia viljelijäperheistä elää köyhyysrajan alapuolella, sanoo kansalaisjärjestöjen liitto Sustainin johtaja Vicki Hird.
”Elleivät hallitukset tunnista todellisia ongelmia, eli suuryritysten rikastumista viljelijöiden, kuluttajien ja ympäristön kustannuksella ja ellei hallitus puutu näihin ongelmiin, me vain horjumme kriisistä toiseen”, hän jatkaa.
Hird vaati hallitukselta toimia tasapainon palauttamiseksi ruokajärjestelmään.
”Vahva ruokaketjun säätely ja ruokakasveilla tehtävän taloudellisen spekulaation hillitseminen ovat avainasemassa sen varmistamisessa, että kaikilla olisi tarpeeksi ruokaa nyt ja tulevaisuudessa.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
