Mehiläispölytys lisää merkittävästi satoa
Marita Waenerberg Omenanviljelijä Marko Maula (vas.) ja mehiläistarhaaja Kari Myllyharju tutkivat pölytettyjä omenan raakileita. Kuva: Viestilehtien arkistoLOHJA (MT)
Alitalon omenatilalla Lohjansaaressa tunnetaan mehiläispölytyksen suuri vaikutus omenasatoon.
”Mehiläinen on omenanviljelijän paras kaveri”, vakuuttaa isäntä Marko Maula.
Omena on lähes täysin riippuvainen hyönteispölytyksestä. Mehiläiset hoitavat tästä pölytyksestä 60 prosenttia.
Maulalla on kokemusta myös muutamasta vuodesta ilman mehiläispölytystä. ”Mehiläisten puuttuminen näkyi suoraan omenasadossa.”
Alitalon tilalla on kolmatta kesää karjaalaisen Raaseporin hunajan mehiläispesiä. Pesät ovat Lohjansaaressa ympäri vuoden.
Talveksi on tavoite saada tilalle ainakin 45 pesää, kertoo mehiläistarhaaja Kari Myllyharju.
Molemmat miehet vakuuttavat yhdestä suusta tyytyväisyyttään pölytyspalveluun. Yhteistyöstä hyötyvät sekä viljelijä että tarhaaja.
Maula ei osaa nimetä mitään huonoja puolia mehiläispölytyksen käytössä. Kasvinsuojeluaineruiskutukset hän tekee aina öisin mehiläisten vetäydyttyä pesään.
Alitalon tilalla toteutetaan IP-viljelyä. Esimerkiksi tuholaistilannetta seurataan feromonipyydyksillä. Torjunta tehdään vasta torjuntakynnyksen ylityttyä.
Alkukesällä Myllyharjua työllistää mehiläisten parveilu, kun pesä alkaa täyttyä.
Pesään syntyy uusi kuningatar, jolloin osa mehiläisistä lähtee parveilemaan vanhan kuningattaren kanssa. Jos parvea ei heti saada talteen, se voi lentää kilometrienkin päähän.
Myös Maulalla on kokemusta karanneesta parvesta.
”Sen helikopteria muistuttava ääni oli kunnioitusta herättävä”, hän kertaa.
Myllyharju pitää pölytyspalvelun yleistymistä Suomessa erinomaisena.
Mehiläistarhauksessa on omat riskinsä.
Talvituhot voivat vaihdella muutamasta pesästä lähes täystuhoon.
Kiinteästi ympäri vuoden samassa paikassa olevista mehiläispesistä ovat tarhaajalle vähemmän vaivaa kuin pesien siirtelystä.
”Mehiläiset voivat stressaantua ja kuolla alituisesta siirtelystä”, hän lisää.
Myllyharju on huolissaan mehiläistarhaajien vähenemisestä.
Tarhaajat ikääntyvät ja lopettavat eikä uusia yrittäjiä tule tilalle.
Myllyharjun pesät sijaitsevat Lohjansaaressa ja Särkisalossa. Hän aloitti tarhauksen yhdellä pesällä viisi vuotta sitten.
”Pian pesiä oli neljä ja nyt jo 61”, hän muistelee. Tarkoituksena on laajentaa 150 pesään.
”Hunaja menee hyvin kaupaksi ja loppuu joka vuosi”, hän perustelee.
Myllyharjun mehiläiset huolehtivat särkisalolaisella mansikkatilalla myös harmaahomeen täsmätorjunnasta.
Mehiläinen kuljettaa pesän suuaukolta jalkoihinsa tarttunutta torjunta-ainetta suoraan kukkaan.
Säästöt torjunta-ainekustannuksissa ovat tuhannen euron luokkaa hehtaarilla.
Myllyharjulta satelee uusia ideoita mehiläisiin liittyen. Suunnitelmissa on ainakin lasisen pesän rakentaminen Alitalon tilan ravintolaan sekä mehiläissafari.
Alitalon tilan pihapiirissä on ravintolan ja viinimyymälän lisäksi liuta kotieläimiä vuohesta villisikaan. Tilalla vierailee ryhmiä kokouksissa ja viininmaistajaisissa.
Omenapuita kasvaa 16 hehtaarilla. Omenoista 80 prosenttia menee myyntiin kauppoihin.
Loppu käytetään omien viinien tekemiseen. Viinivalikoimassa on tällä hetkellä 14-15 eri viiniä. Tilan erikoisuus on siiderin ja viinin risteytys Viideri.
SAARA NIKKARI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
