Olkipelletistä biokaasua ja luomulannoitetta

Kuva: Jaana Kankaanpaa

Kuva: Jaana Kankaanpaa

Pasi Saarelainen Salolan kuivikkeesta kertoo, että tallinomistajien pellettikokeilut menevät usein pieleen siksi, että uutta kuiviketta ei osata käyttää.

”Pellettiä kannetaan lantalaan samalla tavalla kuin turvetta tai kutteria.”

Pettymyksiä aiheuttavat myös Venäjältä tuodut energiapelletit, joiden raaka-aineina on käytetty tehdasjätettä.

Oikeaoppisesti olkipellettiä levitetään ensin karsinan täydeltä ja lisätään tarvittaessa. Lantakokkareet ja kastuneet kohdat kerätään pois päivittäin.

Virtsa imeytyy hajonneisiin pelletteihin, jotka muodostavat kuivan, kiinteän patjan. Patja pitää vaihtaa vasta, kun se ei enää ime. Saarelaisen omassa tallissa pellettipohja on ollut elokuusta lähtien.

Kuutio pellettiä imee neljä kuutiota nestettä. Imukyky perustuu materiaalin pinta-alan lisäämiseen jauhamalla.

Pelletiksi puristaminen säästää tilaa kuljetus- ja varastointivaiheessa. Kun hevonen talloo pelletit, ne hajoavat takaisin imukykyiseksi jauheeksi.

Itävaltalaista olkipellettiä maahantuovan Jorma Tuovisen mukaan käytetty pelletti sopii lannoitteeksi esimerkiksi luomupellolle. Toisin kuin sahanpuru, olki ei ime maasta typpeä.

Keski-Euroopassa pelletin ja lannan sekoitusta käytetään biokaasun tuotantoon.

”Siellä lannan polttamisen perään ei enää haikailla.”