Puolan pelloilla ratkaistaanItämeren rehevöityminen
RADOM, PUOLA (MT)
Keski-Puolan kumpuileva peltomaisema on pikkutilojen täplittämä. Maassa on 1,5 miljoonaa tilaa ja peltoa on 15,4 miljoonaa hehtaaria. Lähes puolet Itämeren valuma-alueen pelloista sijaitsee Puolassa.
Peltojen fosforitilanne on pääosin tyydyttävä eikä merkittävää kuormitusta vesistöihin ole. Karjavaltaisilla alueilla Koillis-Puolassa ja toisaalta Poznanin ympäristössä fosforiluvut ovat korkeita, johtaja Tamara Jadczyszyn Maataloustutkimuksen ja kasvinviljelyn tutkimuslaitokselta Pulawystä kertoo.
Kemiallisten lannoitteiden käyttö on kasvanut yli kolmanneksella 2000-luvun alusta ja viljan hintojen nousu on lisännyt käyttöä viime vuosina, Jadczyszyn toteaa.
Keskimäärin kemiallisia lannoitteita käytetään 125 kiloa hehtaarille. Vertailu Suomeen on vaikeaa, sillä puolalaiset laskevat yhteen typet sekä fosforin ja kalin yhdisteet. Karjanlantaa ei ole laskettu.
Jadczyszynin mukaan lannoitus vastaa kutakuinkin kasvien tarpeita. Eniten kemiallisia lannoitteita käytetään maan lounaisosan sikatalousvaltaisissa maakunnissa.
Ilmaston muuttuminen tuntuu. Keskilämpötila on noussut noin asteella ja kasvukausi pidentynyt tuntuvasti. Maan länsiosissa kasvukautta kestää yli 240 vuorokautta, kun Suomen otollisimmilla alueilla ylletään 175 vuorokauteen.
Samalla sateet ovat vähentyneet etenkin Keski-Puolassa. Vierailuhetkellä lokakuun toisella viikolla satoi yli kuukauden tauon jälkeen. Syysviljat kaipasivat kipeästi sadetta, Jadczyszyn sanoo.
Pääosa Puolan pelloista, yli 70 prosenttia, kasvaa viljaa. Samalla nurmiala on kutistunut karjan vähentyessä. Puola tunnettiin vahvana sikatalousmaana, mutta sikojen määrä on EU-jäsenyyden myötä puolittunut.
Viljoista rukiin ala on kutistunut pian 50 vuotta ja trendi näyttää jatkuvan. Vehnäala kävi huipussa 2000-luvun alussa ja on sen jälkeen hieman vähentynyt maissin vallatessa alaa.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
