Työkoneiden yhteisomistajuuden etuina ovat jakaantuvat hankinta- ja ylläpitokustannukset – Heinolassa kalustokimpan sivutuotoksena syntyi työkaveruus

Tuomo Haikosen (vas.), Anssi Parikan (kesk.) ja Tuomo Grönmanin tiloilla työkoneet ovat yhteisomistuksessa ja maataloutta harjoitetaan tiiviissä yhteistyössä. Kuva: Marko Taavila

Kailaan, Parikan ja Kotirannan tilat ovat olleet tiiviissä kanssakäymisessä vuodesta 2016 lähtien. Ensimmäisen työkoneen yhteishankinnan jälkeen kalusto kattaa nykyisellään viljojen, kuivaheinän ja säilörehun tuotantoketjut. Kumppanuksilla on selkeä näkemys järjestelyn mielekkyydestä.

”Pääsemme näin käsiksi nykyaikaisiin ja tehokkaisiin koneisiin, joiden maksaminen yksin kävisi raskaasti kukkaron päällä ja vaatisi suurempia tilakokoja ollakseen kannattavaa”, perustelee Kailaan tilan isäntä Tuomo Grönman.

”Jos joku vaikka katkaisee jalkansa, pystyvät muut tarvittaessa auttamaan. Tunnemme toistemme pellot pimeässäkin ja tiedämme ilman opastusta mitä pitää tehdä”, toteaa Kotirannan tilan isäntä Tuomo Haikonen.

Parikan tilan isäntä Anssi Parikka yhtyy muiden isäntien mielipiteeseen ja arvostaa porukan ammattitaitoa.

Kotirannan katokseen parkkeerattu MC Hale Fusion 3 -yhdistelmäpaalain odottaa pesua ja huoltoa ennen talvisäilytystä. Uutena hankittu kone korvaa aiemman, joka ostettiin käytettynä. Tuotos jakautuu peltopinta-alojen ja koneen omistusosuuksien mukaisesti. Kailaan tilalla paalien kulutus on muihin nähden vähäisempää, joten se asettuu 20 prosenttiin. Toiset osakkaat jakavat loppuosuuden kahtia.

Asetelmaa selittää peltoalojen lisäksi erilaiset tuotantolinjat ja eläinten pääluvut. Parikassa kasvatetaan ja jalostetaan pääasiassa lampaita. ”Lisäksi meillä on muutaman hevosen kouluratsastustalli”, Anssi Parikka kertoo. Kotirannassa keskitytään maidontuotantoon. Kailaan ravitallissa on tällä hetkellä kahdeksan hevosta ja kuusi ponia.

Vuodenkierto noudattaa ajan saatossa vakiintunutta tahtia. Kevään peltotyöt aloitetaan yleensä Haikosen tiluksilla, josta siirrytään Parikkaan ja Kailaaseen. Korjuuvaiheeseen edetään samalla syklillä, joten ensimmäisenä heinää ja säilörehua tehdään lehmille. Parikan lampaat ehtivät odottamaan uutta satoa, sillä ne laiduntavat kesät maisemien hoidossa ja palaavat vasta syksyllä sisäruokintaan lampolaan.

”Meillä on pellot luomuviljelyssä ja esimerkiksi apilan suhteen sadonkorjuu ajoittuu myöhemmäksi kuin heinässä”, Anssi Parikka taustoittaa.

Tuomo Grönmanin aikatauluissa on eniten joustoa. Häntä työllistää hevosten ohella oma harvesteri, jonka metsäkonttori vaihtuu luontevasti traktorin hyttiin ja peltomaisemiin. Kiihkeimpään heinäntekoaikaan toimitaan työpareina. Tällöin kaveri karhottaa välittömästi niittokoneen perässä, mikä nopeuttaa prosesseja huomattavasti.

Yhteisomistajuuden suurimmaksi motivaattoriksi nousee tehokas ja luotettava kalusto, jolle saadaan riittävästi käyttötunteja, jotta kalliit koneet olisivat investointeina kannattavia. Erilaiset tuotantosuunnat tuovat selkeää etua ja antavat väljyyttä käytön porrastamiseen. Kolmikko uskoo kuitenkin, että homma pyörisi yhtä hyvin parin kolmen maitotilankin kesken. Isäntäväen yhteistyökyvyn ohella tämä edellyttäisi järkeviä etäisyyksiä, jolloin vältyttäisiin ylipitkiltä siirtoajoilta.

Vastuu kalustosta jakautuu tasaisesti porukan kesken. Pienimuotoiset huollot onnistuvat jokaiselta ja isommissa remonteissa ja korjauksissa tukeudutaan Grönmanin pajaan, jossa on hyvät puitteet hitsauksiin ja jopa metalliosien jyrsintöihin.

Koneiden ylläpitokulut jaetaan omistusosuuksien mukaan. Tarkan käyttötuntihinnoittelun sijasta systeemi pyörii pitkälti vaihtokauppana, jossa maksuvälineeksi kelpaa kaverin auttaminen.

”Teemme ristiin toistemme töitä vuoroin vieraissa periaatteella. Vuoden lopussa toki lasketaan euromääriäkin ja kustannuksia tasataan tarpeen mukaan”, Tuomo Haikonen myöntää.

Saavutettava synergia kattaa muutakin kuin yhteisomistukset. Hyödyt korostuvat erityisesti peltotöiden kiireisimpinä sesonkeina, mutta myös muina ajankohtina. Yllättävissä ongelmatilanteissa, kuten traktorin rikkoutuessa, voi luottaa siihen, että kumppani lainaa omaansa.

Kolmikantaisen kalustokimpan sivutuotoksena on sosiaaliset ihmissuhteet. Niiden merkitys korostuu maataloudessa, jossa yrityksiä pyöritetään yleisesti puolison kanssa tai jopa yksin.

”Tutut saman alan toimijat tuovat ammatinharjoittamiseen enemmän ulottuvuutta. Ongelmatilanteissa voidaan yhdessä pohtia ratkaisuja samoin kuin suunnitelmissa, koskivatpa ne sitten konehankintoja tai muita asioita”, Tuomo Haikonen perustelee.

Kollegoiden välille on kehkeytynyt eräänlainen työkaveruus, jossa vallitsee yhdenvertaisuus ilman johtohahmoja ja tiukkaa byrokratiaa. Itsenäisten, mutta silti tiivistä yhteistyötä tekevien yrittäjien voimavaraksi nousee joustavuus ja aidosti mitattavissa olevat hyödyt.

Lue Koneviestin nettisivuilta, miten rahoitukset ja vakuutukset on huomioitava koneiden yhteisomistuksessa!

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:

Kallioniemen tilalla tarvittavat koneet hankitaan käytettynä ja kunnostetaan itse – näin käytetty silppurivaunu laitettiin työkuntoon

Täsmäviljelystä ja automaattiohjauksesta ei luovuta – täsmätekniikka säästää euroja samalla, kun työ tulee mielekkäämmäksi

Jankkurointi on keino torjua pellon tiivistymistä — sitä ei kannata kuitenkaan tehdä vuosittain