Ilkka Herlin: Hesari väheksyy maatalouden ympäristötyötä

Kiertotalous toimii maataloudessa muun muassa käyttämällä biokaasutuksen sivutuotteet maanparannuksessa. Kuva: Kimmo Haimi

Helsingin Sanomat "dissaa" eli väheksyy maatalouden roolia ympäristön ja Suomen talouden hyväksi tehtävässä työssä, katsoo Baltic Sea Action Groupin (BSAG) hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin.

Lehti otsikoi torstaina julkaistun uutisensa biotalouteen kohdistettavista kärkihankerahoista ”Biotalousrahoista kolmannes maatalouteen”. Jutussa lehden toimittaja niputti kärkihankerahat uudeksi maataloustueksi.

Herlinin mukaan hallituksen päätös kohdistaa kärkihankkeisiini varaamaansa rahaa muun muassa kiertotalouden edistämiseen ”huikeana kädenojennuksena biotaloudelle” ja siten myös maataloudelle.

Kärkihankkeissa valtion biotalouteen kohdistetaan 300 miljoonaa ja siitä kiertotalouteen 40 miljoonaa euroa.

”Tämä on iso luottamuksenosoitus, mutta samalla meille annettiin valtava vastuu. Ravinteet pitää nyt saada ruokaketjussa aidosti kiertämään.”

Herlin puhui torstaina Sitran järjestämässä kiertotalousseminaarissa.

Kiertotalouteen kohdistettu 40 miljoonaa euroa on selvästi pienempi summa kuin ravinnekierrosta mahdollisesti saatava taloudellinen hyöty, ilmenee Sitran ja Gaia Consulting Oy:n laatimasta selvityksestä. Sen mukaan Ravinteiden kiertoa tehostamalla voidaan saavuttaa 510 miljoonan euron hyöty.

”Suoraa lisäarvoa ravinnekierto tuo liiketoiminnan kasvuna, uutena ja aiempaa kannattavampana liiketoimintana ja tehokkaampana pääomien käyttönä. Lisäksi vaihtotase paranee, kun tuontia voidaan korvata kotimaisella tuotannolla”, luettelee johtava asiantuntija Mari Saario Gaia Consultingista.