Kauhavalaisella Aspilan tilalla säästetään tekemällä kirjanpito sekä ruokinta- ja viljelysuunnitelmat itse

Aspilan perhetiimi, Annakaisa ja Matti sekä tyttäret Ainomari ja Martta pitävät yhtä tilan töissä. Kuvassa Tiana-Trösseli-vasikka, joka on tyttöjen nimeämä. Kuva: Anne Anttila

Kauhavan Voltin kylässä sadan lypsävän maitotilaa pyörittävät Annakaisa ja Matti Aspila ovat tehneet Siiverinmäen tilallaan isojen investointien lisäksi suuria päätöksiä.

”Asetimme jo vuonna 2017 tehdyn sukupolvenvaihdoksen aikana tavoitteeksi, että tilaa ryhdytään kehittämään päämäärätietoisesti. Huolellinen suunnittelu tuotti toivotun tuloksen. Kaksi vuotta sitten kombinavetta muutettiin pihatoksi ja samalla lypsyasema vaihtui kahteen robottiin. Muutos oli mittava, mutta tarpeellinen. Navetan eläinliikenne saatiin sujuvaksi. Toiminnallisuus on aivan omaa luokkaansa”, Aspilan isäntäväki kiteyttää tyytyväisenä.

Emännän kotitilan jatkaminen on luonnistunut maatalous- ja metsätieteiden kanditaateiksi kouluttautuneelta isäntäparilta mallikkaasti.

Pälkäneläisellä maitotilalla varttunut Matti sanoo astuneensa isännän saappaisiin luottavaisin mielin, vaikka vielä yläasteikäisenä vannoikin, ettei tulevaisuuden ammattissa ole pisaraakaan maataloutta.

”Tässä sitä kuitenkin ollaan. Tavattuani Annakaisan, tulin toisiin ajatuksiin. Matka maatalouden ytimeen on ollut hyvin vaiherikas, mutta samalla opettavainen. Meillä on toisemme ja yhteinen päämäärä. Tavoitteena on luoda tilasta toimiva, kahden ihmisen työpaikka. Mitään ei tehdä kuitenkaan kevein perustein. Seuranta, havainnointi ja ennakoitavuus pitävät suunnan oikeana myös eläinten hyvinvointia ajatellen.”

Karjan osalta tilan tavoitteena on päästä tasalaatuisuuteen.

"Suuntana on puhdas ayrshirekarja. Kun navetassa on vain yhtä rotua, tasalaatuisuuden saavuttaminen helpottuu ja työskentely lehmien kanssa on helpompaa. Karjanjalostus on pitkäjänteistä työtä ja vaatii onnistuakseen niin aikaa, onnea kuin hyvän karjasilmänkin”, isäntäpari kertoo.

Peltopuolen keskiössä on vastaavasti viljelyalan mahdollisimman tehokas käyttö.

"Suunnitelmissa on vähentää lypsylehmille korjattavaa säilörehualaa neljäänkymmeneen hehtaariin ja maksimoida ohran viljelyala, sillä ohran hinta tulee olemaan tulevana syksynä ennätyslukemissa. Nurmien satotasot ovat olleet hyviä, joten tämä innostaa entisestään panostamaan nurmiviljelyyn”, Matti-isäntä suunnittelee.

Kylmähköstä alkukeväästä huolimatta Siiverinmäen tilalla päästiin peltohommiin lähes ajallaan ja ensimmäiset apulannatkin saatiin kylvettyä ennen vappua. Kuva: Anne Anttila

Nurmiviljely ja sen kehittäminen kiinnostavat Aspilan isäntäparia laajemminkin. Taustalla on laajapohjaista tiedonhankintaa erilaisista pienryhmistä ja kehittämishankkeista.

Annakaisa sanoo saaneensa erinomaisen tartuntapinnan aiheeseen Pro Agrian NurmiArtturista.

"Säilörehun laatuun ja määrään keskittyvä hanke oli erinomainen ensikosketus nurmen tutkimiseen. Tätä täydensi Yaran ja Valion Carbo-hanke. Pilottitilana saimme paljon uutta ja ennen kaikkea ensiluokkaista tietoa nurmiviljelystä. Hankkeen myötä saimme tarkennettua lannoitusta. Valion korjuuaikapalvelun D-arvoseuranta jatkuu tänäkin kesänä”, isäntäpari selvittää kiitollisena.

Onnistunut nurmiviljely vaatii Matin mukaan jatkuvaa hereillä oloa.

"Kaikki alkaa tiheästä kasvustosta, joka varmistetaan keväällä täydennyskylvämällä. Tiheä kasvusto tuottaa suuren sadon, eikä siinä ole kasvutilaa rikkakasveille. Satelliittikartan avulla seurataan kasvuston typenkäyttöä lohkon eri osissa ja kohdennetaan typpilannoitus sinne missä sitä tarvitaan. Viljan viljelyssä tämän kevään säästövinkki on, että osa lannotteista kannattaa antaa kylvön yhteydessä ja sen jälkeen mitataan, paljonko kasvi tarvitsee vielä typpeä. Tarjoan typpimittauksia ja täydennyslannoituksia myös lähialueen viljelijöille.”

Nurmiviljelyyn erikoistunut Matti osallistuu mielellään erilaisiin koulutuksiin ja pilottihankkeisiin. Kevään peltotöissä on tällä kertaa mukana myös Pentti-kissa. Kuva: Anne Anttila

Onnistunut nurmiviljely on suorassa yhteydessä onnistuneeseen ruokintaan. Laajennuksen myötä Siiverinmäen tilalla siirryttiin aperuokintaan.

"Laatu edellä mennään tälläkin osa-alueella ja erityishuomio on kiinnitetty umpilehmien ruokintaan. Ruokinnassa on tärkeää huomioida pehmeä laskeutuminen umpikauteen ja varmistettava myös riittävä valkuaisen saanti. Odotettavissa on isoja ja monitasoisia ongelmia, jos lehmän kuntoluokka pääsee umpikauden aikana muuttumaan”, Annakaisa tietää kertoa.

Kustannusten nousuun Siiverinmäen tilalla pyritään vastaamaan hyvällä suunnittelulla.

"Ennakoinnilla ja oman työpanoksen lisäämisellä saadaan kustannusruuvia hieman kiristettyä. Tilan johtamisessa langat pidetään omissa käsissä, ruokinta- ja viljelysuunnitelmista lähtien. Myös kirjanpito hoituu omin voimin. Kehityksen kulkua ei jarrutella, mutta vauhtia kuitenkin säädellään.”