Tarhaajat torjuvat ponnettomasti mehiläisten esikotelomätää
Mehiläisten esikotelomätä on lain mukaan vastustettava, valvottava eläintauti.
Mehiläisten esikotelomätää aiheuttava bakteeri ei tartu ihmisiin eikä vaikuta hunajan laatuun. Kuva: Markku VuorikariViranomaisten mielestä mehiläisten esikotelomätää ei ole kaikkialla maassa torjuttu riittävästi siitä huolimatta, että se lain mukaan vastustettava, valvottava eläintauti.
Esikotelomätä leviää herkästi ja aiheuttaa mittavia taloudellisia menetyksiä.
Taudin torjuminen ja hävittäminen on tarhaajan vastuulla mehiläispesien lukumäärästä, toiminnan laajuudesta tai Suomen Mehiläishoitajain liiton jäsenyydestä riippumatta.
Nyt viranomaiset käärivät hihansa kannustaen tarhaajia torjumaan tätä mehiläisten vakavinta sikiötautia yhdessä viranomaisten ja valvontaa tekevien eläinlääkäreiden kanssa.
Tauti on levinnyt mehiläistarhoille valtakunnallisesti, pahimmat alueet sijaitsevat Varsinais-Suomen ja Etelä-Suomen alueilla.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) läänineläinlääkäri Sari Haikka kannustaa aloittamaan esikotelomädän kitkemisen samaan aikaan kaikilla paikkakunnan mehiläistarhoilla.
Mehiläistarhurien pitää lain mukaan rekisteröityä mehiläisten pitäjäksi kunnan maataloustoimistossa ja rekisteröidä mehiläispesiensä pitopaikat.
Pitopaikkatiedot ovat yksi taudintorjunnan kulmakivistä. Niiden avulla voidaan selvittää muun muassa taudin leviämistä.
Esikotelomätää aiheuttaa bakteeri, joka ei tartu ihmiseen eikä vaikuta hunajan laatuun.
SML:n ohjeita esikotelomädän torjumiseksi ja saneeraamiseksi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
