Sirkkojen käyttö elintarvikkeena ja rehuissa soijan sijaan voisi hillitä ilmaston lämpenemistä – tuntuisi Amazonin sademetsissä asti

Tulokset viittaavat siihen, että on kestävämpää käyttää hyönteisproteiinia elintarvikkeisiin kuin käyttää sitä soijajauhon korvaamiseen eläinten rehussa. Kuva: Kari Salonen

Helsingin yliopiston ja LUT-yliopiston tutkijat ovat analysoineet, missä määrin hyönteisproteiinin käyttö soijan sijaan voisi vähentää elintarvikkeiden kulutukseen liittyvää ilmaston lämpenemistä Euroopassa.

Hiilijalanjälkeä tutkittiin kuluttajatasolla, kun hyönteisiä käytetään suoraan ihmisravintona. Sitä verrattiin kananrehun hiilijalanjälkeen, kun hyönteiset kasvatetaan elintarviketeollisuuden sivuvirtoina syntyvällä materiaalilla ja käytetään sitten rehuksi soijan sijaan.

Tutkimuksen mukaan hyönteisten käyttö ihmisten ruokana ja eläinten rehuna voi pienentää eurooppalaisen kuluttajan hiilijalanjälkeä. Lisäksi se vähentää tarvetta soijapapujen viljelyyn Amazonin sademetsässä.

Suurin potentiaali vähentää kulutukseen perustuvaa hiilijalanjälkeä oli kuitenkin suoralla ihmiskulutuksella. Tulokset tukevat aiempaa tutkimusta, jonka mukaan hiilijälki pienenisi, jos esimerkiksi sirkkoja, kärpäsiä ja matoja kulutetaan suoraan tai käsitellään elintarvikkeena. Valmistusmenetelmiin kuuluu niiden syöminen tuoreena tai niiden kuivaaminen ja jalostaminen jauhoiksi leipää tai pastaa varten.

Tutkijoiden mukaan aihe on ajankohtainen, koska osana nykyistä ilmastonmuutoskeskustelua on esitetty huolia lisääntyvästä metsäkadosta, joka liittyy maailmanlaajuisen soijapapuviljelyn nopeaan laajenemiseen.