Nurmentuotannossa löytyy säästökeinoja, väärästä paikasta niitä ei kannata etsiä

Esikuivatus on syytä varmistaa huolella. Vettä on turha pakata ja kuljettaa pellolta. Liian kuivaakaan rehu ei saa olla. Kuva: Pekka Fali

Lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet hurjasti. Säästökeinoja etsitään nyt maatiloilla ankarasti.

Säilörehun tuotannossa säästökeinot kannattaa etsiä heikkotuottoisilta ja kauimmaisilta pelloilta. Panokset kannattaa keskittää parhaille lohkoille, sanoo nurmentuotannon asiantuntija Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomesta.

Ellä kehottaa laskemaan tarkkaan, onko kaukaiset ja heikon kasvukunnon omaavat lohkot järkevää pitää esimerkiksi kolmen niiton säilörehuketjussa.

Kaukaisille lohkoille voi harkita vahvempaa nurmipalkokasvipitoisuutta jatkossa, jos maalaji sen mahdollistaa. Siten kaukaiset lohkot voivat olla kahden niiton kierrossa ilman toisen niiton lannoitusta.

Korkea hehtaarisato tehostaa säilörehuketjua kaiken kaikkiaan. Korkeaan satoon päästään tiheäkasvuisilla nurmilla, jotka kasvavat hyvällä kasvupaikalla ja saavat riittävästi ravinteita. Jos juuristo on vaisu, menevät ravinteet osittain hukkaan.

Rehun korjuussa esikuivatus kannattaa varmistaa. Vettä on turha pakata ja kuljettaa.

Korkeiden kustannusten aikaan säilörehun laatu on vielä aiempaa tärkeämpää.

"Säilöntäprosessissa ei kannata säästää, sillä säilörehun hävikki maksaa nyt erityisen paljon", Ellä muistuttaa.

"Säilörehua on pakko olla riittävästi tarjolla ja sen on oltava tilan eläinten laatutavoitteen mukaista. Heikon säilörehun tuunaus väkirehuilla on entistä hankalampaa ja kalliimpaa."

Säästöjä voi saada onnistuneella laidunnuksella.

Jos laidunnetaan tehokkaasti, saadaan samalta hehtaarilta selvästi enemmän laidunnurmea osaksi ruokintaa. Tällöin tarvitaan vähemmän säilörehua, jolloin säästetään samalla myös polttoainekuluissa.

Jos tila ei ole laiduntanut viime vuosina, mutta navetan lähellä on valmiiksi nurmilohkoja, on hyvä vaihtoehto siirtää karja tehokkaampaan laidunnusjärjestelmään.

Jo muodostamalla viisi lohkoa yhden tai kahden sijaan, alkaa nurmi kasvaa paremmin saadessaan välillä levätä, Ellä kertoo.

Tehokkaimmillaan laidunnuksessa käytetään noin 20 pientä lohkoa tai kaistaa ja siirretään karja lohkolta toiselle päivittäin. 50 lehmän karja pääsee tehokkaisiin laidunkiertoihin jo 4–6 hehtaarin laidunalalla.

Mistä sen sijaan ei kannata säästää?

En tinkisi missään olosuhteissa ensimmäisen niiton ravinnetasapainon varmistamisesta joko lannoittaen tai biologisen typensidonnan avulla, Ellä sanoo.

"Jos nurmiseos on heinäkasviseos, lannoittaisin ykkössadon täysillä kaikilla lohkoilla, joilla on potentiaalia hyvään satoon."

Kasvukunnoltaan heikoimmat lohkot eivät joka tapauksessa kasva täysillä, joten lannoitustakin voi vähentää ennen niiden kunnostusta.

Jos havaitaan keväällä harvoja nurmilohkoja, ne pärjäävät pienemmällä lannoituksella. Täydennyskylvön onnistumisen jälkeen ne otetaan mukaan tehokkaaseen lannoituskiertoon.

Pellon ravinnetilanne ja pH on syytä tietää. "Turhaan lannoitetaan reippaasti typpeä, jos kasvua rajoittaakin joku muu vajauksessa oleva ravinne."

Uusia nurmia perustettaessa kannattaa lisätä seokseen nurmipalkokasveja ja syväjuurisia kasveja.

Kannattaa erityisesti varmistaa, että nurmen perustaminen onnistuu. Sekä ravinteiden, polttoaineiden että tehokkuuden kannalta ei ole järkevää perustaa harvoja nurmia.

Jos perustamisessa on haasteita, kannattaa täydentää jo perustamisvuoden loppukesällä.

Kasvinsuojelussa Ellä toimisi normaaliin tapaan.

"Ruiskutetaan alkavia rikkakasvipesäkkeitä peltojen laidoilla sekä havaintojen perusteella esimerkiksi voikukka, hierakka ja kanankaaliesiintymät pois ennen kuin niistä tulee laajempi ongelma."

"Tiheät ja nuoressa kierrossa olevat nurmet eivät tarvitse massiivisia kasvinsuojelutoimia normaalistikaan."

"Säästää kannattaa omaa aikaansa ja voimiaan", Ellä muistuttaa.

Ei ole välttämättä järkevää alkaa vaikeana aikana kokeilemaan monia omille pelloille ja omalle kokemukselle uusia kasveja, jotka vaativat erityispanostuksia.

"Mahdollisia kipurahoja uutuuksien kokeiluista ei välttämättä pystytä nyt maksamaan ja jos esimerkiksi lannoitteiden ja polttoaineiden kanssa on tiukkaa, niiden keskittäminen varmoille kasveille on riskienhallintaa."