ProAgrian viime kesän tiedot kertovat: Peltoviljelyn tulos kertyi sadosta, ei hinnasta

Rehuherne oli yksi viime vuoden valopilkuista. Kuva: Markku Pulkkinen

Viime vuonna viljelyn tulos tehtiin sadoilla, ei hinnoilla, ProAgrian johtava asiantuntija Sari Peltonen toteaa.

Markkinahinnat palautuivat noin 30 prosenttia matalammalle tasolle kuin vuoden 2018 hintapiikin aikana.

”Syysviljat pääsivät selvästi kevätviljoja parempaan taloudelliseen tulokseen runsaan 6 600 kilon keskimääräisen hehtaarisadon turvin. Niiden nettovoitto oli hieman vajaa 200 euroa hehtaarilta ja myyntihinta noin 160 euroa tonnilta”, Peltonen kertoo.

Nettovoitto kuvaa taloudellista tulosta, kun satotuotoista ja tuista on vähennetty muuttuvat, työ- ja kiinteät kustannukset. Se mahdollistaa tuotannon kehittämisen ja investoinnit.

Kevätviljoilla keskimääräinen taloudellinen tulos oli 50 euroa hehtaarilta tappiollinen. Vain kauran tulos oli plussalla, vaikkakin vain vajaat 20 euroa hehtaarilta.

Kauran toteutunut myyntihinta oli ensimmäistä kertaa muita viljoja parempi, 161 euroa tonnilta.

Kevätviljojen satotasot olivat noin 5 000 kiloa hehtaarilta ja sadon myyntihinnat 144–160 euroa tonnilta.

Laskelmat perustuvat ProAgrian viljelyn kehittämisen eli ViljelyKasvu -ryhmien tuloksiin pääosin eteläisen Suomen alueelta.

Muista peltoviljelykasveista valopilkkuja olivat sokerijuurikas, rehuherne ja kumina, Peltonen listaa.

Sokerijuurikkaasta saatiin ennätyssatoja ja taloudellinen tulos oli tämän aineiston mukaan runsas 700 euroa hehtaarilta voitollinen. Palkokasveista herne menestyi härkäpapua paremmin.

Rehuherneen keskimääräinen sato oli 3 750 kiloa hehtaarilta ja nettovoittoa syntyi runsas 100 euroa hehtaarilta.

Härkäpavun sato jäi runsaaseen 2 000 kiloon hehtaarilta, mikä johti noin 30 euron tappioon hehtaaria kohti.

Kumina elää matalan hintasyklin vaihetta. Silti sen tulos oli noin 140 euroa hehtaarilta voitollinen.

Kuminasta saatiin keskimäärin noin 800 kilon hehtaarisatoja. Kuminan kokonaiskannattavuuden tarkastelussa on huomioitava perustamisvuoden nollatulos, ellei sitä ole kylvetty satoa tuottavan suojakasvin kanssa.

Peltonen muistuttaa, että juurikkaan, palkokasvien ja kuminan aineistojen määrä on selvästi viljoja pienempi, joten tulokset ovat viitteellisiä.

Öljykasveilla on takana monta hankalaa vuotta. Viime kasvukautena kevätrypsi menestyi yllättäen kevätrapsia selvästi paremmin.

Kevätrapsin sato jäi 1 400 kiloon hehtaarilta, kun rypsissä päästiin vähän yli 1 500 kilon hehtaarisatoon.

Kevätrypsi pääsi 40 euroa hehtaarilta voitolle kohtuullisen hyvän myyntihinnan, lähes 400 euroa tonnilta, turvin.

Kevätrapsin tulos oli peräti 200 euroa hehtaarilta tappiollinen heikoksi jääneen sadon, korkeampien tuotantopanosten käytön ja matalamman myyntihinnan, 380 euroa tonnilta, vuoksi.

Luomuviljan tuotannon taloudellinen tulos oli 500–600 euroa hehtaarilta voitollinen ja siten selvästi tavanomaista parempi.

Luomuviljoilla saatiin noin 3 000 kilon hehtaarisatoja ja toteutuneet sadon myyntihinnat olivat 305–390 euroa tonnilta. Luomukasvien kohdalla on muistettava, että merkittävä osa pinta-alasta on vuosittain viherlannoituksella.