Banaani voi hävitä maailmasta pian

Sienitauti uhkaa maailman banaaniviljelyksiä ja sademetsien hävittäminen villibanaaneja. Ravintokasvina banaani on elintärkeä sadoille miljoonille. Suomalaiset söivät viime vuonna banaaneja noin 16 kiloa per henki. Kuva: KARI SALONEN

Kaupan banaanit merkistä riippumatta ovat kaikki toistensa kopioita. Juuri yksipuolinen geneettinen perimä altistaa ne tuhoille.

Viljelyksillä joudutaan käyttämään torjunta-aineita tolkuttomia määriä, mutta nekään eivät auta loputtomiin.

Syynä on banaanien vanha vihollinen, Panaman tauti, joka on kehittänyt itsestään uuden muodon. 1950-luvulla tauti hävitti maailmasta edellisen valtalajikkeen Gros Michelin. Nyt sama kohtalo uhkaa Cavendish-lajiketta.

Ongelmana on, ettei kuolemanvaarassa olevalle banaanille ole löytynyt korvaajaa.

Maailmalla arvostettu, itseoppinut kasvitutkija Markku Häkkinen uskoo, että ratkaisu ongelmaan löytyy villibanaaneista. Risteyttämällä banaaneja tai siirtämällä niistä geenejä voitaisiin luoda uusia, kestävämpiä viljelylajikkeita.

Kehitystyössä ei kuitenkaan päästä puusta pitkälle, jos luonnonbanaanit hävitetään sademetsien mukana.

Sadoille miljoonille ihmisille tärkeän ravintokasvin pelastamisella on siis kova kiire.

Merikapteenin työstä eläkkeelle jäänyt Häkkinen on nimennyt ja kuvannut kolmanneksen maailman villibanaanilajeista. Työn alla on vielä banaanien luokittelun uusiminen ja tiivistäminen yksiin kansiin.

Myös Häkkisellä on elämäntyönsä viimeistelyssä kiire, sillä vakava ALS-tauti etenee vauhdilla ja vie voimat.

Lue aiheesta lisää Maaseudun Tulevaisuuden viikonvaihdesivuilta.