”Ympäristökorvausjärjestelmästä tulossa maho”
MTK:n johtokunnan mielestä ympäristöministeriö on vedättänyt maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelua. YM valmistelee lannoitteiden käyttöä ohjaavaa nitraattiasetusta jo kolmatta vuotta.
WWF Suomi ja MTK palkitsivat halikkolaiset Peppi ja Marko Laineen vuoden 2013 Suomen ympäristöystävällisimpinä viljelijöinä. Suojavyöhyke, kosteikko, pelto, viljely, rapsi kasvusto. Kuva: Jaana KankaanpääYmpäristökorvausjärjestelmän valmistelun aikana on puhuttu korvauksen aiempaa tarkemmasta kohdentamisesta. Nykyisessä ympäristökorvausjärjestelmän luonnoksessa kohdentamisalue kattaa yli 70 prosenttia Suomen peltopinta-alasta.
”Onko tämä aitoa kohdentamista, kun valtaosa peltopinta-alastamme on kohdentamisalueella”, kysyy MTK:n johtokunta.
Johtokunta edellyttää, että kohdentamisalue käsittää vain Varsinais-Suomen ja Uudenmaan Riittävän rajauksen ansiosta tehokkaat kannustimet kohdistuvat herkimmille alueille. Näin saadaan riittävä vaikuttavuus ja korvaus maatiloille ympäristötoimenpiteiden kustannuksista.
Kohdentamisalueen tiukan rajauksen ansiosta saadaan Järvi-Suomeen parempi valikoima keinoja ja viljelijät laajasti sitoutumaan ympäristökorvausjärjestelmään, johtokunta linjaa tiedotteessaan.
MTK:n johtokunnan mielestä ympäristöministeriö (YM) on vedättänyt maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelua. Ministeriö valmistelee lannoitteiden käyttöä ohjaavaa nitraattiasetusta jo kolmatta vuotta.
”Asetuksen uudistusta käytetään kahvana, jolla ympäristöministeriö haluaa vääntää ympäristökorvausjärjestelmää oman mielensä mukaiseksi.”
Johtokunta ihmettelee, mitä vesistöt hyötyvät siitä jos viljelijät eivät pysty sitoutumaan ympäristötoimenpiteisiin kiristyvien ehtojen ja korvausten romahtamisen takia.
”Halutaanko todella ajaa suomalainen tuotanto ahtaalle ja lisätä vaihtotaseen alijäämää tuontiruualla?”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
