Noutaja varmistaa vesilintusaaliin
Noutavien koirien käyttö vesilinnustuksessa on viime vuosina lisääntynyt, mutta lisäämisen varaa on yhä. Liian moni metsästäjä on vesillä ilman koiraa, liian moni noutotöihin kykenevä koira on työttömänä.
Kuva: Sami KarppinenOulunsalolainen Olli-Pekka Bergman ei nykyisin lähde lintujahtiin ilman koiraa. Hänen kahdella labradorinnoutajallaan riitti töitä sorsajahdin avauspäivänä Limingan Hirvinevalla, Vapon vesilintukosteikolla.
Bergmanin koirat pääsevät vesilinnustamaan normaalivuosina noin 20 päivänä.
”Vanhempi koira on erittäin hyvä haavoittuneen linnun löytäjä”, Bergman kehuu seitsemänvuotiasta mustaa Elvistä. Koiran paha puoli on liika kuumeneminen, koetilanteessa se ei tahdo malttaa istua ääneti paikallaan.
Elviksen kaverina Bergmanilla on toinen musta labradori, nelivuotias Bono. Isäntäänsä Bono seuraa kaikkialle, haluaa olla lähellä joka hetki.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) vuonna 2009 tekemän selvityksen mukaan joka kolmannella metsästäjällä on metsästyskoira tai useampia.
Koiran kanssa metsästäminen kiinnostaisi kuitenkin kahta kolmasosaa metsästäjistä.
Labradorinnoutajakerhon metsästyskoejaoston puheenjohtaja Jukka Simpura ei osaa arvioida, kuinka paljon labradorinnoutajia on metsästyskäytössä, selkeä vähemmistö rodun koirista kumminkin.
Metsästyslinjan labradoreja rekisteröidään vuosittain noin 400, kun rodun koko rekisteröintimäärä oli viime vuonna 1 851.
Labradorinnoutaja on ollut jo neljä vuotta Suomen rekisteröintitilaston kärjessä. Rotu on jakautunut näyttely- ja metsästyslinjan koiriin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
