Emolehmätuottaja luopuu karjasta, koska hanhet syövät rehunurmet vuodesta toiseen

Tässä pitäisi vihertää apilanurmi, mutta hanhien vierailun jäljiltä pelto on lähes pelkkää mullosta. Jani Jantunen kiertää nurmilohkoilla karkottamassa hanhia labradorinnoutajansa Iitan kanssa kahdesti päivässä. Kuva: Terhi Torikka

Jani Jantunen katsoo synkkänä rannan tuntumassa elämöivää hanhilaumaa. Labradorinnoutaja Iita on juuri hätyyttänyt parven ilmaan, mutta se laskeutui takaisin vain muutaman kymmenen metrin päähän.

"Mikään ei pidä niitä poissa nurmilta", Jantunen harmittelee.

Hän on jo parin viikon ajan kiertänyt muiden töiden ohessa 60 kilometrin lenkin kahdesti päivässä mukanaan koira ja haulikko, jolla on lupa karkottaa hanhia. "Pitää yrittää, että edes jotain jäisi. Ilman koiraa tästä ei tulisi mitään."

Taas täytyy valmistautua siihen, että viljatkin paalataan rehuksi, jotta rehu riittää. Niin on tehty jo monta vuotta. Syksylläkin on tehtävä rehu etuajassa, ennen kuin hanhet tulevat takaisin.

Hanhien jäljiltä jää pahimmillaan vain muutaman millin sänki ja runsaasti ulostetta. Kuva: Terhi Torikka

Hätyyttelystä huolimatta noin 40 hehtaaria nurmea on jo mennyttä. Apilapitoinen luomunurmi on syöty aivan tyveen asti, ja maa paistaa mulloksena, täynnä hanhien ulostetta. Vain muutama rikkakasvi sojottaa siellä täällä.

On selvää, että pelloista saa korkeintaan yhden kohtalaisen rehusadon.

Ongelma jatkuu tilalla jo viidettä vuotta, ja hanhien määrä tuntuu kasvavan joka vuosi.

Toisella rannalla näkyy, miten nurmen pitäisi vihertää, jos se olisi saanut kasvaa. Kuva: Terhi Torikka

Viljelijän mitta on täynnä. Jantunen on päättänyt luopua 60-päisestä karjasta tulevan vuoden aikana hanhien aiheuttamien tappioiden vuoksi.

"Saahan tuhoista pienen korvauksen, mutta ei sillä osta menetettyä luomurehumäärää millään. Järkevämpi on laittaa eläimet autoon ja myydä vilja kuin tehdä siitä rehua."

Nurmien täydennyskylvötkin tuntuvat turhalta, koska seuraavana vuonna nurmi on taas mennyttä.

Vähintään tällaista Jani Jantusen luomunurmi olisi ilman hanhia. Kuva on aivan pellon laidalta, jossa hanhet eivät viihdy yhtä hyvin kuin aukeilla kohdilla. Karkotusapuna kulkee labradorinnoutaja Iita. Kuva: Terhi Torikka

Jantunen ei ole ainut, jonka tuotantoa hanhet toden teolla hankaloittavat. Lähialueella saattaa oleskella arvioiden mukaan jopa yli 100 000 hanhea, jotka tekevät selvää monen tilan nurmista ja osin viljoistakin. Etenkin rantapellot ovat suosittuja laskeutumispaikkoja.

"Soittelemme viljelijöiden kesken, kun jonkun pellolla näkyy hanhia. Kaikenlaisia karkottimia on kokeiltu, mutta ne tottuvat niihin nopeasti. Laiduntava karjakaan ei estä laskeutumista pellolle."

Hän uskoo, että jonkinlainen metsästyskiintiö saisi hanhet hieman varovaisemmiksi laskeutumaan pelloille. "Tulisi hiukan ihmisarkuutta, mutta eivät hanhet metsästykseen loppuisi."