Saamelaiskäräjät pettyi: MMM ei lupaa tukea, vaikka porojen tilanne on osassa paliskunnista katastrofaalinen – "Tämä on elämän ja kuoleman kysymys", poroisäntä toteaa

"Ministeriöllä ei ole minkäänlaista tietoa esimerkiksi laitumen hometilanteesta tai lumen kovuudesta ja siksi tulisikin pyytää Luonnonvarakeskusta selvittämään tilanne ja tuhot eri puolilla", toteaa Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio. Kuva: Ville-Riiko Fofonoff Samediggi

Monet poroista ovat paliskuntien mukaan huonommassa kunnossa, kuin normaalisti tähän aikaan vuodesta. Arkistokuva, ei liity tapaukseen. Kuva: Jouni Porsanger

Saamelaiskäräjät ei päässyt viime viikolla käydyissä neuvotteluissa yhteisymmärrykseen maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Saamelaiskäräjät esitti, että valtion tulisi käynnistää ennaltaehkäisevät toimenpiteet porokuolemien ehkäisemiseksi sekä porovahinkolain ja -asetuksen mukainen menettely poikkeusolojen toteamiseksi kuluvan talven osalta.

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ei nähnyt toimia tarpeellisiksi. Ministeriön mukaan talven olosuhteita ei voida pitää poikkeuksellisena, koska sademäärät ovat olleet vähäisiä, Saamelaiskäräjät tiedottaa.

"Olemme äärimmäisen pettyneitä neuvottelun lopputulokseen ja siihen, että maa- ja metsätalousministeriö ei ymmärrä poronhoidon katastrofaalista tilannetta, vaikka siitä on selväsanaisesti heille kerrottu", toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Juuson mukaan kyse on osaltaan saamelaisen poronhoidon ja saamelaiskulttuurin tulevaisuudesta.

"Mikäli tukea porokuolemien välttämiseen ei saada ja porovahinkolain mukaista menettelyäkään ei aloiteta, voi tämä pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että kaikilla ei ole enää mahdollisuutta jatkaa elinkeinon parissa."

Tilanne on monissa saamelaisten kotiseutualueen paliskunnissa tällä hetkellä erittäin haastava. Syksyllä lumi satoi sulan maan päälle, ja monin paikoin porojen ravinnoksi käyttämät kasvit homehtuivat.

Lumi on lisäksi talven aikana jäätynyt kivikovaksi, minkä vuoksi porojen ravinnon kaivaminen on monin paikoin mahdotonta.

Saamelaiskäräjät on huolissaan MMM:n asiantuntemuksesta.

"Ministeriö seuraa poronhoidon tilannetta pelkkien sademäärien perusteella. Tämä johtaa tulkintaan, jonka mukaan olot eivät olisi poikkeukselliset, eikä tuhoa poronhoidolle olisi aiheutunut. Ministeriöllä ei ole minkäänlaista tietoa esimerkiksi laitumen hometilanteesta tai lumen kovuudesta ja siksi tulisikin pyytää Luonnonvarakeskusta selvittämään tilanne ja tuhot eri puolilla", toteaa toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Sallivaaran paliskunnan alueella talvi on ollut katastrofaalinen. Lokakuun lopussa lumi satoi sulaan maahan ja myöhemmin satoi monta päivää vettä, mikä kasteli lumen maahan asti. Tämän seurauksena lumi on jäätynyt kivikovaksi maahan saakka. Koko paliskunnan alueesta ainoastaan viisi prosenttia on ollut käyttökelpoista laidunmaata talven aikana, Saamelaiskäräjät tiedottaa.

Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Iisko-Henrik Näkkäläjärvi on erittäin huolestunut poroelinkeinon tilanteesta.

"Tämä on elämän ja kuoleman kysymys. Hätäapua tulisi saada silloin kun hätä on. Jos apua ei tule, joutuu moni poronhoitaja lopettamaan elinkeinon tämän talven jälkeen", sanoo Näkkäläjärvi.

Jo syksyllä porojen kunnossa näkyi se, että sieniä ei ollut. Porot käyttävät sieniä syksyllä ravinnokseen ja keräävät varastorasvaa talvea varten. Aikaisemmasta katastrofitalvesta on vasta kaksi vuotta aikaa, eivätkä porot ole ehtineet täysin kuntoutua.

"Syksyllä teurasmäärät olivat olemattomia, joten poronhoitajien tulot jäivät heikoksi. Nyt moni on siinä tilanteessa, että pitäisi pystyä lisäruokkimaan, mutta rahaa ei ole. Viime viikolla erotuksessa vanhemmat poronhoitajat olivat järkyttyneitä siitä, kuinka huonossa kunnossa porot ovat tähän aikaan vuodesta", jatkaa Näkkäläjärvi.

Sallivaaran paliskunta sijaitsee Inarin kunnan länsipäässä. Suurimmalta osalta paliskunta sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa ja Hammastunturin erämaa-alueella. Paliskunnan pinta-ala on lähes 3000 neliökilometriä.