Neljännes Suomeen tuotavasta soijasta varmasti vastuullista
Soijan viljely Etelä-Amerikassa aiheuttaa suuria ympäristö- ja sosiaalisia ongelmia. Suomalaiset elintarvikeketjun yritykset tiedostavat ne hyvin, mutta vasta harva hankkii soijaa, joka on tuotettu vastuullisuuden takaavien standardien mukaisesti.
Kuva: Satu LehtonenNoin neljännes Suomeen tuotavasta soijasta on tuotettu vastuullisen tuotannon takaavien standardien mukaisesti, WWF kertoo tänään julkaistussa raportissaan.
Soija on maailman tärkein rehuvalkuaiskasvi. Vain kuusi prosenttia soijasta tuotetaan suoraan ihmisravinnoksi, 85 prosenttia rehukäyttöön.
Kun maapallon väestö kasvaa ja tulot paranevat, lihan kulutus kasvaa vauhdilla. Se tarkoittaa myös soijan kysynnän kasvua.
Soijan tuotanto nousi vuoden 1990 109 miljoonasta tonnista 260 miljoonaan vuonna 2010. Eniten tuotanto kasvaa Etelä-Amerikassa.
Soijapeltojen nopea laajeneminen johtaa metsäkatoon, kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen ja eroosioon.
Viljely aiheuttaa myös sosiaalisia ongelmia. Soijaviljelmien laajenemiseen on liitetty laittomia maanvaltauksia ja orjatyövoimaa. Maanomistus ja tulot keskittyvät suurviljelmien omistajille, mikä voi johtaa paikallisten syrjäytymiseen ja elinkeinojen menetykseen.
Soijan vastuulliselle tuotannolle on luotu omat standardit. Niissä otetaan huomioon sekä ympäristö- että sosiaaliset vaikutukset.
WWF suosittelee kahta standardia, RTRS:ää ja Proterraa. Ne muun muassa estävät metsäkatoa ja varmistavat viljelysten työntekijöille ja alueen alkuperäisasukkaille paremmat oikeudet.
WWF:n raportin mukaan suomalaiset yritykset ovat hyvin tietoisia soijan viljelyyn liityvistä ongelmista. Valtaosa yrityksistä ei kuitenkaan vielä ole muuttanut toimintamallejaan, sillä vain neljännes meille tulevasta soijasta on tuotettu jomman kumman standardin mukaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
