75 000 säilynyttä tai syntynyttä työpaikkaa ja iso vähennys ravinnehuuhtoumiin

Maaseutuohjelmasta hyötyivät myös eläimet. Ohjelmakauden lopussa kaikista Suomen sikatiloista 76 prosentilla oli eläinten hyvinvointia edistävä sitoumus. Kuva: Markku Vuorikari

Maaseutuohjelman avulla on edistetty työllisyyttä, parannettu yrittäjyyden ja ruuantuotannon edellytyksiä, hoidettu ympäristöä ja kehitetty maatalouden palveluja.

Näin todettiin tänään Turussa, missä käsiteltiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 tuloksia.

"Tulokset osoittavat vahvasti, että maaseutuohjelman toimenpiteillä on pystytty synnyttämään elinvoimaa maaseudulle", seurantakomitean puheenjohtajana toiminut maatalousneuvos Esko Juvonen maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Vuosien 2007–2013 aikana maaseutuohjelman lasketaan myötävaikuttaneen 75 000 työpaikan syntymiseen tai säilymiseen maaseutualueilla. Näistä lähes 8 000 oli uusia työpaikkoja. Muut olivat säilytettyjä ja hankkeiden tai investointien toteutusten aikaisia työpaikkoja.

Yli 10 000 yritystä sai tukea investoidessaan esimerkiksi uuteen tekniikkaan tai rakennuksiin, kehittäessään toimintaansa tai käynnistäessään uutta liiketoimintaa. 70 prosenttia yrityksille myönnetystä rahoituksesta suuntautui mikroyritysten perustamiseen ja kehittämiseen.

Sukupolven- ja omistajanvaihdoksiin liittyvää nuoren viljelijän aloitustukea sai lähes 3 000 viljelijää.

Lähes 1 800 maatilaa haki investointitukea maatilan toiminnan tehokkuuden sekä taloudellisten ja tuotannollisten olosuhteiden parantamiseksi. Investointeja rahoitettiin myös kokonaan kansallisella rahoituksella.

Luonnonmukaisen tuotannon ala kasvoi ohjelmakauden aikana 190 000 hehtaariin.

Eläinten hyvinvoinnin hyväksi tarjotut mahdollisuudet kasvattivat suosiotaan: kaikista Suomen sikatiloista 76 prosentilla ja nautatiloista 41 prosentilla oli ohjelmakauden lopussa eläinten hyvinvointia edistävä sitoumus.

Ympäristötoimiin sitoutui 90 prosenttia viljelijöistä.

Ympäristötoimien ansiosta typpitase, jolla tarkoitetaan hyödyntämättä jääneen typen määrää, on saatu laskemaan 40 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2015. Vastaavasti fosforitase on laskenut 79 prosenttia.

Vuosina 2007–2013 toteutettiin noin 6 000 maaseudun kehittämishanketta. Hankkeiden avulla parannettiin maaseudun saavutettavuutta ja palveluja, nuorten harrastusmahdollisuuksia, maaseudun asukkaiden yhteisöllisyyttä sekä yritysten yhteistyötä.

Ohjelmakaudella toteutettiin myös hankkeita, joiden avulla edistettiin maahanmuuttajien kotouttamista ja vahvistettiin osallisuutta.

Maaseudun tietoliikenneyhteyksiä parannettiin 76 laajakaistahankkeen avulla.

Leader-ryhmien työn kautta kasvatettiin aktiivisuutta alueiden kehittämiseksi.

Ohjelmakauden 2007–2013 kokonaiskustannusten arvioitiin olleen noin 8,5 miljardia euroa.

"Suomi hyödynsi maaseudun kehittämiseen EU:lta saamansa rahoituskehyksen 98,4-prosenttisesti", Juvonen toteaa. "EU-raha saatiin siten tuloutetuksi Suomeen erittäin hyvin."

Käynnissä oleva uusi ohjelmakausi kattaa vuodet 2014–2020. Sen julkinen rahoitus koko ohjelmakaudella on 8,2 miljardia euroa.